Vapaa-ajan Kalastaja

Pohjanlahdelle on rakennettu laaja akustinen vastaanotinverkosto, joka mahdollistaa kalojen yksilöllisen seurannan merialueilla. Luonnonvarakeskus (Luke) on ollut mukana asentamassa merenpohjaan yli sataa vastaanotinta, jotka kuuntelevat tunnistesignaaleja akustisilla lähettimillä varustetuista kaloista. Tämä mullistaa tavan, jolla kalojen vaelluksia voidaan tutkia. Luke on jo pitkään tutkinut lohia, meritaimenia, siikoja ja ankeriaita muun muassa telemetrian avulla, mutta nyt tutkimusmahdollisuudet laajenevat…

Lohjalla virtaavan Karstunjoen alajuoksulla korvattiin kalojen nousuesteenä toiminut myllypato luonnonmukaisella koskella. Hanke oli osa Helmi-elinympäristöohjelmaa. Karstunjoen kunnostuksessa vanha betoninen patorakenne purettiin ja uomaa porrastettiin koskirakenteilla niin, että se mahdollistaa taas kalojen vaelluksen. Padon ja sen patoaltaan tilalle muotoiltiin luonnonmukaista koskea noin 80 metrin matkalle. Työmaa käynnistyi kesäkuussa ja valmistui elokuussa. Vaellusesteetön jokireitti mahdollistaa taimenen kaltaisten…

Kesäkaudella 2025 Helsingin kaupungin rakentamispalveluliikelaitos Stara keräsi pääkaupungin rantavesistä 123 kuutiometriä roskaa. Kerätyn meriroskan määrä on hieman korkeampi kuin edeltävinä vuosina, jolloin määrä on ollut noin 100 kuutiota. ”Kauden lopulla siivosimme vedestä erityisesti puujätettä. Eteläsataman Makasiinirannassa on tehty ruoppaustöitä, joilla on valmisteltu uuden arkkitehtuuri- ja designmuseon rakentamista. Kaivamisen seurauksena merenpohjasta on noussut vanhoja puita, kuten…

Haukivedeltä Rantasalmelta tiistaina kuolleena löydetty saimaannorppa oli yhdestoista tänä vuonna Saimaalla pyydyksiin kuollut norppa. Kuolleita saimaannorppia on tänä vuonna löytynyt yhteensä jo 46. Rysä sijaitsi alueella, jossa kalastusta rajoitetaan saimaannorpan suojelun takia. Verkkokalastuskielto oli alueella voimassa 15.4.-30.6.2025. Lisäksi kaikista vaarallisimmat pyydystyypit ovat kiellettyjä alueella ympäri vuoden. Kuollut urosnorppa löytyi kalastusrajoitusasetuksen mukaisen rysän aitaverkosta eli kalanpyydyksestä,…

Pelasta Itämeri -palkinnolla tahdotaan kiinnittää huomiota Itämeren tilaan ja palkita taho, joka on tehnyt arvokasta työtä ympäristön hyväksi. Suomen Messusäätiön rahoittaman palkinnon saa innovaatio, ajatusmalli tai keino, joka vaikuttaa merien ja vesistöjen ekologisen tilan parantumiseen. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Palkinnon saajia voi ehdottaa tammikuun puoleen väliin asti ja palkinto jaetaan Vene 26 Båt…

Nikotiinipusseista on tullut nopeasti yksi Suomen yleisimmistä rantaroskista. Kuluneena kesänä toteutetussa kartoituksessa ne olivat myös Aurajoen kolmanneksi yleisin roska. Ympäristöjärjestö Pidä Saaristo Siistinä ry ja Turun kaupunki kartoittivat Aurajoessa virtaavien makroroskien määrää ja laatua kesällä 2025. Tavoitteena oli kerätä dataa Aurajoen roskista ja nostaa samalla esiin sitä, miten kaupunkien läpi virtaavat vedet vaikuttavat Itämeren roskaantumisongelmaan….

Metsähallituksen kalastuslupa-alueet noudattavat jatkossa pitkälti kalatalousalueiden rajoja, minkä vuoksi valtion vesille perustetaan lähes 100 uutta kalastuskohdetta. Muutos vaikuttaa kaikkiin laajoihin lupa-alueisiin, jotka ovat sijainneet useammalla kalatalousalueella. Uudistuksessa valtion vesialueille perustetaan 46 uutta pyydyslupa-aluetta, ja 36 vanhaa aluetta poistetaan. Vapakalastukseen tarkoitetut viisi laajaa lupa-aluetta jaetaan 52 pienempään lupa-alueeseen kalatalousalueiden rajojen mukaisesti. Kalastettavia vesialueita ei siis tule…

Hartolan Isosuon ennallistaminen on edennyt suunnitellusti, ja vuoden 2025 toimenpiteet on saatu päätökseen marraskuun alussa. Helmi-elinympäristöohjelmaan kuuluva hanke palauttaa suon luonnollista vesitaloutta ja parantaa elinympäristöjä suolla eläville lajeille. Hartolan Isosuon ennallistaminen osana Helmi-elinympäristöohjelmaa käynnistyi vuonna 2024 ja on jatkunut kuluneen vuoden aikana. Vuoden 2025 ennallistamistoimet saatiin päätökseen marraskuun alussa. Ennallistamistoimet on suunnitellut ja rahoittanut Hämeen…

ACWA LIFE -hanke on lähes 28 miljoonan euron budjetillaan yksi Suomen vesienhoidon historian merkittävimmistä hankkeista. Vuoden 2026 alussa käynnistyvä kahdeksanvuotinen hanke parantaa vesien tilaa kehittämällä valuma-aluesuunnittelua ja siihen perustuvia toimia viidellä alueella. ”Hienoa, että saamme kotiutettua EU-rahoitusta vesiemme tilan parantamiseksi! Valuma-alueen laajuinen suunnittelu ja toimet sekä laaja yhteistyö on hyvä lähtökohta rehevöitymisen taittamiseksi, sillä vesistöjen…