Elinvoimakeskus on tänä vuonna purkanut käytöstä poistettuja mittapatoja Janakkalassa ja Orivedellä. Seuraava kohde on Sastamalassa. Patojen poistaminen on palauttanut purojen vapaan virtauksen, poistanut kalojen vaellusesteen ja parantanut ympäristön tilaa.
Suomessa on satoja käytöstä poistuneita patoja. Osa niistä on vanhoja mylly- ja sahapatoja, jotkut puolestaan tutkimus- ja mittaustarkoituksiin rakennettuja rakenteita, joille ei enää ole käyttöä. Vesitaloustehtäviä hoitavat elinvoimakeskukset tekevät töitä käytöstä poistettujen patojen poistamiseksi.
Seuraavaksi Sastamalaan
Tänä vuonna Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen eteläinen vesistöyksikkö on purkanut kolme käytöstä poistettua mittapatoa: kaksi Janakkalan pohjoisosan metsäalueelta ja yhden Oriveden Siukkolanpurolta.
Nyt Sastamalan Suodenniemellä Mouhijärven luusuassa on starttaamassa hanke, jossa poistetaan joen sivu-uomasta pieni pato. Kun se saadaan poistettua, kalat pääsevät kulkemaan säännöstelypadon ohi Mouhijärvelle ja takaisin Mouhijokeen.
Tukee EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteiuta
”Aikansa palvelleet padot saattavat rumentaa maisemaa, mutta monella kohteella ne myös estävät kalojen kulun ja haittaavat vesistön luonnollista toimintaa”, sanoo vesitalousasiantuntija Sanni Manninen Johansen.
Käytöstä poistettujen patojen purku tukee EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteita lisätä vapaasti virtaavien vesistöjen määrää ja parantaa vaelluskalojen ja muun vesieliöstön elinolosuhteita.
Pienillä kohteilla voidaan saada nopeasti näkyviä tuloksia
Vanhat, suuret padot ovat työläitä poistettavia aikaa vievien lupa-asioiden, museoarvojen ja vastuukysymysten selvittelyiden vuoksi. Samaan aikaan, kun elinvoimakeskus edistää toisella rintamalla haastavampien patojen poistamista, saadaan helposti näkyviä tuloksia purkamalla pienempiä patoja.
”Pienten käytöstä poistettujen patojen poistaminen on teknisesti helppoa, edullista ja palkitsevaa”, toteaa eteläisen vesistöyksikön päällikkö Juha-Pekka Triipponen.
Lounais-Suomen elinvoimakeskuksen vesitalousosaston eteläinen vesistöyksikkö vastaa vesitaloustehtävistä Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Vesistöyksikön tehtävät sisältävät mm. tulvasuojelua, vesistöjen säännöstelyä, patojen kunnossapitoa ja vesien tilan parantamista.
