Latvasoiden ennallistaminen kohentaa usean alapuolisen järven tilaa

Soiden ennallistaminen hyödyttää vesistöjä eniten, kun haitallisia valumia vähennetään jo vesistöjen latvoilla. Pihtiputaan ojitettu Mörninsuo on tästä hyvä esimerkki: sen valumavedet kulkeutuvat neljään alapuoliseen järveen, ja niillä on vaikutusta kaikkien näiden tilaan.

Ennallistamiselle on tarvetta, sillä esimerkiksi keskisuomalaisen Pihtiputaan Mörninsuon ojitusten vaikutukset näkyvät neljässä peräkkäisessä järvessä. Pienet läpivirtausjärvet eivät pidätä haitta-aineita vaan päästävät kuormituksen eteenpäin.

Hiilipörssi kartoittaa ympäristöministeriön osarahoittamassa hankkeessaan vesistöjä kuormittavia soita Keski-Suomessa. Hankkeen vaikutuslaskelmat perustuvat Suomen ympäristökeskuksen vesistömallijärjestelmän Vemala-malliin.

Vemala-malli simuloi ravinteiden prosesseja, huuhtoutumista ja kulkeutumista maalla, joissa ja järvissä koko Suomen alueella. Lisätietoja

Haitat kulkeutuvat järvestä toiseen

Mörninsuolta valuu haitta-aineita Liitonjärveen, Elämäjärveen ja Saanijärveen sekä Kolimaan. Laskuojia pitkin järviin kulkeutuu kiintoainetta, humusta, ravinteita ja raskasmetalleja.

Kiintoaines koostuu muun muassa pienistä maa-ja turvehiukkasista, jotka samentavat vettä. Humus puolestaan tummentaa vettä, ja ravinteet lisäävät sen leväisyyttä.

Ojituksen seurauksena turve joutuu kosketuksiin hapen kanssa, hajoaa ja vapauttaa ravinteita. Happamissa oloissa veteen voi liueta myös raskasmetalleja.

Pienet järvet voivat päästää kuormituksen läpi

Soilta tuleva haitta-ainekuormitus vaikuttaa erikokoisiin järviin eri tavoin. Ravinteet, humus ja kiintoaine kulkeutuvat nopeasti pienten ja matalien järvien läpi. Näin käy esimerkiksi fosforille Liitonjärvessä ja Elämäjärvessä. Näiden järvien koko vesimäärä vaihtuu vain parissa kuukaudessa.

Elämäjärvestä lähtevässä vedessä on lähes yhtä paljon fosforia kuin järveen tulevassa vedessä. Järvi ei siis juuri pidätä fosforia.

Tähän vaikuttaa se, että järven pohjaan on vuosikymmenten aikana kertynyt runsaasti ravinteita järveä ympäröiviltä ojitetuilta pelto- ja metsämailta.

Pohjaan kertyneet ravinteet ylläpitävät järven sisäistä kuormitusta: pohjasta vapautuu fosforia veteen, ja se kulkeutuu edelleen seuraavaan järveen.

Elämäjärvi on alavirran vesistöille fosforin lähde

Pihtiputaan alueen järvet pidättävät tyypillisesti 15–18 prosenttia niihin tulevasta fosforista, kun veden viipymä on yhtä pitkä kuin Elämäjärvessä. Elämäjärven tilanne viittaa siihen, että järven pohjaan on valuma-alueelta vuosikymmenten aikana kertynyt fosforia, jota vapautuu veteen arviolta noin 500 kiloa vuodessa.

Fosforia vapautuu todennäköisesti sekä liukenemalla pohjasta että tuulen sekoittaessa matalan järven pohja-ainesta veteen. Elämäjärven keskisyvyys on vain kaksi metriä.

Elämäjärvestä vapautuva fosfori kulkeutuu edelleen Saanijärveen. Saanijärven fosforikuormasta 60 prosenttia tulee Elämäjärvestä.

Suurempi Kolima varastoi valuma-alueelta tulevia haitta-aineita

Suuressa ja runsasvetisessä Kolimassa kuormitus näkyy eri tavoin kuin järviketjun pienissä läpivirtausjärvissä.

Koliman vesi vaihtuu hitaasti, keskimäärin parissa vuodessa. Ylävirrasta tulevat haitta-aineet laimenevat suuressa vesimäärässä, mutta ne myös viipyvät järvessä pitkään.

Kolimaan kulkeutuu valumia lukuisilta ojitetuilta metsä- ja suoalueilta. Hitaan virtauksen vuoksi osa kiintoaineesta ja siihen sitoutuneesta elohopeasta laskeutuu järven pohjaan.

Elohopea muuntuu myrkylliseksi metyylielohopeaksi

Kaikki humus, jota tulee muun muassa ojitetuilta soilta ja metsämailta, ei kuitenkaan vajoa pohjaan, vaan säilyy vesimassassa. Humus tummentaa vettä ja pitää osan elohopeasta vesieliöiden saatavilla.

Sekä veteen liuennut humus että pohjasedimentin hapettomat olot edistävät elohopean muuntumista eliöille myrkylliseksi metyylielohopeaksi.

Metyylielohopea rikastuu ravintoketjussa ja päätyy lopulta petokaloihin. Siksi esimerkiksi haukien syöntiä on rajoitettu monissa järvissä.

Järvien tilaa parannetaan vähentämällä ulkoista kuormitusta

Järvien tilan parantamiseksi ulkoista kuormitusta on vähennettävä pysyvästi.

Ulkoinen kuormitus tarkoittaa valuma-alueelta järveen valuvaa haitta-ainekuormitusta, joka on peräisin esimerkiksi ojitetuilta suo- ja metsämailta.

”Jos ulkoista kuormitusta ei vähennetä, järven sisäisen kuormituksen vähentäminen esimerkiksi hoitokalastuksella helpottaa vain lyhytaikasesti”, toteaa Hiilipörssin soiden ennallistamisen asiantuntija, biologi ja FT Jaakko Junikka.

Vesistöön joutuvaa ulkoista kuormitusta voidaan vähentää esimerkiksi soita ennallistamalla tai metsien jatkuvalla kasvatuksella.

Latvasoiden ennallistaminen vähentää koko järviketjun kuormitusta

Latvasoiden ennallistaminen vähentää koko järviketjun kuormitusta
Pihtiputaan järviketjun tilaa voitaisiin parantaa esimerkiksi ennallistamalla vesistön latvoilla sijaitseva Mörninsuo.

Ennallistettu suo toimii kuin vedenpuhdistuslaitos. Vesi suodattuu siellä sammalten ja turvekerroksen läpi. Samalla siihen pidättyy kiintoainetta, ravinteita ja raskasmetalleja. Näin vesi jatkaa matkaansa puhtaampana, ja alapuolisten vesistöjen ulkoinen kuormitus vähenee.

”Paras tulos vesistöjen suojelussa saadaan ennallistamalla latvavesien soita. Valuma-alueen yläosissa tehtävä vesiensuojelutyö hyödyttää lähimmän järven lisäksi monesti myös useita seuraavia järviä alavirtaan, Junikka summaa.

Hiilipörssin vesistöhanke

Hiilipörssin vesistöhankkeen toimet:
• Kartoitetaan Keski-Suomesta Pihtiputaan ja Päijänteen vesistöjen kunnolle olennaisimmat ojitetut suot ja kosteikot.
• Tärkeimmistä alueista tuotetaan ja julkaistaan listaus, joka on kaikille avoin.
• Ennallistetaan kaksi hankealueen vesistöjen kannalta tärkeää suota.
Keski-Suomen vesienhoidon hanke toteutetaan 2026–2028. Sen budjetti on 112 000 euroa, josta 56 000 euron osuus on saatu avustuksena ympäristöministeriöltä.
Seuraavaksi selvitetään Päijänteen kuormittajia
Seuraavaksi selvitettävänä ovat Päijännettä eniten tummentavat ojitetut suot. Tulokset julkistetaan tammi-helmikuussa 2027.

Hankkeen tuloksia ja edistymistä voi seurata Hiilipörssin nettisivulla:

Lisätietoja kartoituksessa käytetystä Suomen ympäristökeskuksen Vemala-aineistosta:

Osallistu vesistöjen kunnostustalkoisiin rahoittamalla ennallistusta

Vesistöhankkeen myötä Hiilipörssi avaa kaikille mahdollisuuden osallistua vesistöjen kunnostustalkoisiin helposti kotoa käsin.

Hiilipörssin verkkosivuilta tuen voi jo nyt ohjata suoraan juuri sellaisten soiden ennallistamiseen, jotka puhdistavat vesistöjä eniten.