Akkujen valmistuksen merkittävimmät ympäristövaikutukset aiheutuvat erityisesti katodimateriaalien esiasteiden tuotannossa muodostuvista vesistöpäästöistä. Ympäristövaikutusten parempi hallinta edellyttää laitosten luvituksen ja valvonnan kehittämistä sekä uusien tekniikoiden käyttöönottoa.

Vilma Landenin lokakuussa 2024 valmistunut diplomityö tarkastelee Pohjoismaisen akkuklusterin aiheuttamia kemiallisia ympäristöriskejä sekä ympäristölupaprosessin sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä.

Lappeenrannan–Lahden teknillisen yliopiston (LUT) opiskelija Vilma Landen laati diplomityön Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa, jossa työ myös ideoitiin ja ohjattiin.

Akkujen valmistuksen ympäristövaikutuksia ei täysin tunneta

Landenin aiemmin tekemä kandidaatin tutkielma liittyi kemikaalivalvontaan, ja hän oli päässyt aikaisemmissa kesätöissään tutustumaan mineraalien jalostukseen käytännössä, joten diplomityön aihe tuntui luontevalta jatkolta.

”Aihe on erittäin ajankohtainen ja huippumielenkiintoinen, koska siinä yhdistyy uusi tekniikka ja ympäristönäkökulmat”, Landen kertoi aloittaessaan diplomityötään.

Akkujen kysyntä kasvaa, kun tiukentuvat ilmastotavoitteet vauhdittavat liikenteen sähköistymistä. Eurooppaan muodostuvan akkuklusterin odotetaan pystyvän vastaamaan kasvavaan kysyntään sekä vähentämään tuontiriippuvuutta. Akkujen tarkoitus on auttaa vähentämään hiilidioksidipäästöjä, mutta niiden valmistuksen ympäristövaikutuksia ei vielä täysin tunneta.

Valmistajien ja viranomaisten tietojenvaihtoa parannettava

Mahdollisten ympäristövaikutusten tunnistaminen vaatii syvällistä ymmärrystä valmistusprosessien eri vaiheista. Uusi teollisuudenala haastaa viranomaisia ja alan toimijoita. Akkujen valmistajien ja viranomaisten välisen tietojen vaihdon parantaminen on tärkeää tehokkaan ympäristöluvituksen ja -valvonnan toteutumiseksi.

Diplomityön tavoitteena on vastata akkuklusterin aiheuttamiin ympäristöriskeihin liittyvään tiedontarpeeseen ja tuottaa taustamateriaalia, jota lupa- ja valvontaviranomaiset sekä alan toimijat voivat hyödyntää YVA-, lupa- ja valvontaprosesseissa.

Kokonaiskuvan muodostamiseksi tutkimuksessa käytettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa, johon sisältyivät kirjallisuuskatsaus, asiantuntijahaastattelut ja dokumenttianalyysi.