Pielisjoen Laurinvirran sähkökoekalastus osoitti: Uhanalaisen järvilohen luonnollinen lisääntyminen onnistui erinomaisesti

Laurinvirran kunnostettu osa on muutaman hehtaarin laajuinen särkkien ja uomien muodostama verkosto. Kuva: Markku Gavrilov/LUKE

Pielisjoen Laurinvirrassa on tänä vuonna erinomaiset uhanlaisen järvilohen poikastiheydet. Laurinvirta on Kuurnan voimalaitoksen ohijuoksutusuoma, johon rakennettiin vuonna 2019 järvilohen ja -taimenen luontaista poikastuotantoa tukeva alue. Laurinvirran soveltuvuutta uhanalaisten lohikalojen kutuun ja poikasten elinympäristöksi on seurattu vuosittain.

Pielisjoen Laurinvirtaan järvilohelle ja -taimenelle kunnostetun lisääntymis- ja poikastuotantoalueen sähkökoekalastuksessa saatiin erinomainen tulos: kuudelta kalastetulta koealalta löytyi järvilohen kesänvanhoja poikasia, joiden keskimääräinen tiheys oli lähes 30 kalaa aaria kohden. Parhaimmalta, edellisenä vuonna täydennyskunnostetulta koealalta, järvilohen poikastiheydeksi saatiin yli 100 kalaa aarille.

Samalta koealalta laskettiin lisäksi kesänvanhoja taimenia noin 25 poikasta aarille. Havaitut äärimmäisen uhanalaisen järvilohen poikaset olivat syntyneet edellisenä syksynä alueelle nousseiden kalojen luonnollisesta kudusta – tuolloin lohikalojen kutupesiä löydettiin 10 kappaletta. Laurinvirrasta on tehty runsaasti havaintoja myös siikojen lisääntymisestä.

Täydennykunnostuksia vuodesta 2022 lähtien

”Aluetta on parannettu täydennyskunnostuksilla vuodesta 2022 lähtien. Lisäksi matala vedenpinnan taso ja Pielisjoen pieni kokonaisvirtaama ovat vähentäneet ohijuoksutuksia ja parantaneet lohikalojen elinolosuhteita. Tulos antaa meille tärkeää tietoa alueen jatkokehittämistä varten”, kertoo kalastusbiologi Helena Haakana Pohjois-Savon ELY-keskuksesta.

Pielisjoen Laurinvirta on Kuurnan voimalaitoksen ohijuoksutusuoma, johon rakennettiin vuonna 2019 järvilohen ja -taimenen luontaista poikastuotantoa tukeva alue. Laurinvirran perusvirtaama on olosuhteista riippumatta 35 kuutiometriä sekunnissa, mutta uoman koskimaisuuteen vaikuttaa suuresti Saimaan vedenkorkeus ja joen vallitseva virtausmäärä. Edellisen vuoden alhaiset vedenkorkeudet ovat lisänneet lohikalanpoikasille soveltuvaa kiivaan virran pinta-alaa.

Laurinvirran soveltuvuutta uhanalaisten lohikalojen kutuun ja poikasten elinympäristöksi on seurattu vuosittain. Alueen jatkokunnostamiseen oli varauduttu jo toteutusvaiheessa, ja myös seurantatulokset kannustivat sen kehittämiseen.

Täydennyskunnostukset parantaneet Laurinvirran toimivuutta

Ensimmäisten vuosien seurantatulosten perusteella alueella käynnistettiin vuonna 2022 uoman monimuotoisuutta lisäävät jatkotoimenpiteet. Syksyllä 2024 sekä tämän vuoden syyskesästä Laurinvirrassa toteutettiin laajempia täydennyskunnostuksia helikopterin avulla.

Jatkokunnostusten valvonnasta vastasi Pohjois-Savon ELY-keskus, koordinoinnista Future Missions Oy ja ohjauksesta Luonnonvarakeskus sekä sen emeritus-erikoistutkija Jorma Piironen. Täydennyskunnostusten rahoittamiseen osallistui Broman Group Oy.

”Tuoreimmat tulokset osoittavat, että Laurinvirta tarjoaa parhaimmillaan soveliasta ympäristöä järvilohen kuten taimenenkin kudulle ja poikasten varhaiskasvulle. Seurantaa sekä täydennyskunnostuksia pohjan ja virtausolosuhteiden monipuolistamiseksi on suositeltavaa jatkaa myös tulevina vuosina”, kertoo erikoistutkija Matti Janhunen Luonnonvarakeskuksesta.

Täydennyskunnostuksissa Laurinvirtaan on lisätty suuremman kiviaineksen lisäksi lohikalojen kutualustaksi soveltuvaa soraa.