Kyselytutkimus: Saimaannorpan suojelutoimet hyväksytään laajasti ja kansalaisten tuki niille on entistäkin vankempi – valtaosa vastaajista kannattaa verkkokalastuskiellon jatkamista heinäkuun loppuun

WWF:n kyselytutkimuksen mukaan 93 prosenttia suomalaisista ja 89 prosenttia Saimaan alueen asukkaista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että saimaannorpan kannan tulee kasvaa niin, että se on pitkällä tähtäimellä elinvoimainen. Kuvakaappaus WWW:n verkkosivulta.

Tuore WWF:n teettämä kyselytutkimus osoittaa, että saimaannorpan suojelulla on suomalaisten ja Saimaan alueen asukkaiden erittäin vankka tuki. Myönteinen suhtautuminen suojelutoimiin on jatkuvasti vahvistunut vuodesta 2015, jolloin viiden vuoden välein toistettu kyselytutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran.

Kyselytutkimuksen mukaan 93 prosenttia suomalaisista ja 89 prosenttia Saimaan alueen asukkaista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että saimaannorpan kannan tulee kasvaa niin, että se on pitkällä tähtäimellä elinvoimainen.

Valtaosa vastaajista kannattaa verkkokalastuskiellon jatkamista heinäkuun loppuun

Kalaverkot ja muut norpalle vaaralliset kalanpyydykset, kuten löysänieluiset katiskat, ovat merkittävä uhka erittäin uhanalaisen saimaannorpan poikasille eli kuuteille. Nykyisessä asetuksessa kuuttien suojaksi säädetty verkkokalastuskielto kestää 15.4.–30.6. välisen ajan, mutta muikkuverkkoja koskeva rajoitus päättyy jo 21. kesäkuuta. Lisäksi tietyt kaikkein vaarallisimmat pyydystyypit on kielletty ympärivuotisesti.

Kyselyn tulosten mukaan selkeä enemmistö suomalaisista on sitä mieltä, että asetettua keväistä verkkokalastuskieltoa saimaannorpan pesimäalueilla tulisi jatkaa kuukaudella nykyisestä eli heinäkuun loppuun saakka. Kaikista vastaajista kirkkaasti yli puolet (67 prosenttia koko maassa ja 64 prosenttia Saimaan alueella asuvista) kannatti kalastusrajoitusten jatkamista heinäkuun loppuun saakka. Vain 9 prosenttia on tästä eri mieltä koko maan tasolla, ja Saimaan alueella asuvista 15 prosenttia.

Kalanpyydyskuolemien vähentäminen on tärkein keino norppien suojelemiseksi

Kalanpyydysten aiheuttaman sivusaaliskuolleisuuden vähentäminen on tehokkain keino suojella saimaannorppaa. Yli puolet vastaajista on sitä mieltä, että kevään ja kesän verkkokalastuskiellon tulisi koskea kaikkia kalaverkkoja, myös muikkuverkkoja. Vastaajista kaksi kolmesta (67 % sekä koko maan että Saimaan alueella) oli sitä mieltä, että uudessa asetuksessa kuuttien suojaksi määrätyn verkkokalastuskiellon tulisi koskea kaikkia kalaverkkoja koko säädetyn ajan.

Saimaannorpan suojelemiseksi tehtävät kalastusrajoitukset säädetään viideksi vuodeksi kerrallaan. Tällä hetkellä Pohjois-Savon ELY-keskus valmistelee esitystä maa- ja metsätalousministeriölle kalastusrajoituksista seuraavalle viisivuotiskaudelle. Uuden asetuksen on määrä astua voimaan keväällä 2026, kun nykyisen asetuksen voimassa olo päättyy.

”Viime vuonna ilmestynyt tieteellinen tutkimus osoittaa, että vain noin joka kolmas kalanpyydyskuolema tulee viranomaisten tietoon”, toteaa WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

Suomalaiset tehostaisivat kalastusrajoituksia Saimaalla

87 prosenttia vastaajista koko maassa ja 82 prosenttia Saimaan alueella oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että verkkokalastuksen rajoitusalueen pitää kattaa kaikki tunnetut paikat, missä on syntynyt saimaannorpan kuutti. Yhtä moni (86 prosenttia koko maassa ja 81 prosenttia Saimaan alueella) kannatti kalastuksen rajoittamista lainsäädännöllä saimaannorpan suojelemiseksi.

”Ilmaston lämpeneminen on suuri ja nopeasti kasvava uhka saimaannorpille. Siksi kanta tulisi saada mahdollisimman nopeasti elinvoimaiselle tasolle, ja ihmisen aiheuttamista turhista norppakuolemista pitäisi päästä eroon. Tehokkainta olisi jatkaa keväistä verkkokalastuskieltoa heinäkuun loppuun kaikkien kalaverkkojen osalta”, WWF:n suojelujohtaja Elina Erkkilä sanoo.

Norppakanta on suojelun aikana viisinkertaistunut

Kun WWF aloitti saimaannorpan suojelun 1970-luvun lopulla, norppakannan arviointiin olleen noin sadan yksilön kokoinen. Nyt kannan arvioidaan olevan noin 530 yksilöä.

”Kannan kasvu osoittaa, että saimaannorpan suojeluun on löydetty toimivia ratkaisuja. Suunta on oikea ja voimme iloita norppien määrän kasvusta, vaikka se onkin hidasta. Samalla pitää muistaa, että saimaannorppa on edelleen erittäin uhanalainen ja ilmastonmuutoksen seurauksena lauhojen ja vähälumisten talvien uhka kasvaa jatkuvasti”, Erkkilä sanoo.

Kyselyyn vastasi 1000 suomalaista, joista 300 asuu Saimaan alueella

Kyselytutkimuksen toteutti WWF:n toimeksiannosta Verian. Väestövastaavassa verkkopaneelissa toteutettuun kyselyyn vastasi 29.9.–3.10.2025 yhteensä 1000 vähintään 15 vuotta täyttänyttä suomalaista, joista 300 asuu Saimaan alueella (100 Etelä-Savossa, 106 Pohjois-Karjalassa ja 94 Etelä-Karjalassa).

Kaikista kyselyyn vastanneista 18 prosenttia kalastaa tai on joskus kalastanut verkoilla Saimaalla. Saimaan alueen vastaajissa vastaava osuus on 24 prosenttia. Tulosten luottamusväli on kokonaistuloksen osalta ±3,1 prosenttiyksikköä.