Kalavoima ruokakulttuurissa -hanke: Silakan kulutus Suomessa pitää viisinkertaistaa – tuttua raaka-ainetta tarjolle uudella tavalla

Granger Simmons ja Oliver Briny Syötävän hyvää -ohjelmassa.

Rohkea ajattelu, innovaatiot ja yhteistyö voivat nostaa silakan arvon Suomessa aivan uudelle tasolle. Näin uskoo Vakka-Suomen kuntien omistama kehittämisorganisaatio Ukipolis. Sen luotsaama Kalavoima Ruokakulttuurissa -hanke haluaa haastaa koko ruokajärjestelmän katsomaan tuttua raaka-ainetta uudella tavalla.

”On hurjaa, ettei Suomessa hyödynnetä tällaista raaka-ainetta, jota olisi niin laajasti tarjolla! Tähän ongelmaan tarvitaan ratkaisuiksi aivan uutta tuotekehitystä. Haluan kehittää uuden ”Coca-Colan” – mutta silakasta”, nauraa Ukipoliksen Kalavoima Ruokakulttuurissa -hankepäällikkö Granger Simmons.

Simmonsin tavoite on selkeä: silakan kulutus Suomessa pitäisi viisinkertaistaa. Tällä hetkellä suomalaiset syövät silakkaa keskimäärin vain noin 200 grammaa vuodessa per henkilö.

Onko tämä tehty silakasta?

Silakka pitää saada takaisin suomalaisten lautasille. Siksi Kalavoima Ruokakulttuurissa -hankkeessa osallistujat ovat kehittäneet uusia, houkuttelevia silakkatuotteita. Konsepti on tuttu Ukipoliksen aiemmista ruokainnovaatiotyöpajoista, mutta nyt painopiste on nimenomaan vajaasti hyödynnetyssä, kotimaisessa silakassa.

Tuotteissa kohtaavat eri ruokakulttuurit, ja silakka taipuu esimerkiksi dumplingsien täyteeksi. Maistatuksissa, joita on tehty muun muassa Lähiruokapäivässä, vastaanotto on ollut positiivisesti yllättynyt.

”Monella nuorella on huonoja muistoja silakkaruuista esimerkiksi koulussa. Kun he maistoivat näitä uutuuksia, osa oli ällistynyt: he eivät voineet uskoa, että tuotteet oli tehty silakasta”, Simmons kertoo.

Vaikka hanke päättyy joulukuussa, Simmons toivoo, että jatkoa seuraa. ”Tavoitteena on, että uudet silakkainnovaatiot löytävät tiensä sekä kaupan hyllyille että julkisiin keittiöihin, esimerkiksi kouluruokailuun.”

Kalavoima Ruokakulttuurissa -hanke