Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta selvitettiin, miten ympäristötekijät ja kalayhteisön rakenne muokkaavat pohjoisten järvien ravintoverkkoja sekä lohikalojen ravinnonkäyttöä. Ilmeni, että kalalajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden koko vaikuttavat lohikalojen ravintokäyttäytymiseen enemmän kuin järven pinta-ala tai ilmaston lämpötila.
Tutkimus tarkasteli myös, miten eri ympäristötekijät muokkaavat taimenen ja nieriän ravinnonkäyttöä niiden ruumiinkoon kasvaessa. ”Käytin laajaa aineistoa yli kuudestakymmenestä Norjan, Suomen ja Ruotsin järvestä. Tutkimus tarjoaa uutta tietoa siitä, miten eri ympäristötekijät ohjaavat pohjoisten kalalajien ravinnonkäyttöä ja ravintoverkkojen toimintaa muuttuvissa ympäristöolosuhteissa”, selventää väitöskirjatutkija Henna Kangosjärvi Jyväskylän yliopistolta.
Kalayhteisö muokkaa ravintoverkkoa
Tuloksissa korostui, että lohikalojen ravinnonkäyttö riippui sekä järven kalalajistosta että kalan ruumiinkoosta. Järven koolla ja ilman lämpötilalla oli vain vähäinen suora vaikutus nieriän ja taimenen ravinnonkäyttöön. Monilajisissa järvissä nieriä siirtyi kasvun myötä eläinplanktonin syönnistä rantavyöhykkeen pohjaeläimiin. Taimen puolestaan kohosi ravintoverkossa kaloja saalistavaksi huippupedoksi.
”Havaitsin, että kalayhteisön rakenne vaikutti lohikalojen ravinnonkäyttöön selvästi enemmän kuin järven koko tai ilman lämpötila. Tämä havainto voi auttaa kohdentamaan pohjoisten järvien hoito- ja suojelutoimenpiteitä”, kertoo Kangosjärvi.
Vieraslaji mudun esiintyminen ei ole uhka taimenkannoille
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös vieraslaji mudun vaikutusta taimeneen Pohjois-Ruotsin järvissä. Tulokset osoittivat, että pieni taimen käytti mudun kanssa samoja ravintokohteita, mutta siirtyi kasvaessaan osittaiseen mudun saalistukseen.
”Mahdollisesta poikasvaiheen kilpailusta huolimatta taimenen kasvu oli nopeampaa järvissä, joissa esiintyi mutua. Tämä viittaa siihen, ettei mudulla ole välitöntä negatiivista vaikutusta taimenkantoihin”, sanoo Kangosjärvi.
Kalojen koon ja lajien väliset erot huomioitava suojelussa
Pohjoiset järvet ovat ainutlaatuisia ekosysteemejä, jotka tarjoavat tärkeitä luontoarvoja, virkistysmahdollisuuksia sekä taloudellista hyötyä. Ne ovat tyypillisesti niukkaravinteisia ja vähälajisia, minkä vuoksi pienetkin muutokset ympäristössä tai kalayhteisössä voivat vaikuttaa koko ekosysteemin toimintaan.
Väitöskirjan tulokset korostavat, kuinka sekä kalayhteisön rakenne että lajinsisäinen vaihtelu tulee ottaa huomioon pohjoisten järvien hoidossa.
”Pieni- ja suurikokoiset kalat ovat eri rooleissa ekosysteemissä. Ne tarvitsevat myös erilaisia elinympäristöjä sekä ravintokohteita mikä tulisi huomioida järvien hoidossa”, tiivistää väitöstutkija Kangosjärvi.
Väitöskirja on luettavissa JYX-julkaisuarkistossa:
