Lestijoki saa alkunsa Lestijärvestä. Matkallaan se virtaa pienten keskipohjalaiskuntien, Sykäräisten, Toholammin ja Kannuksen läpi. Lestijoki laskee mereen Himangalla, niukasti Pohjois-Pohjanmaan maakunnan puolella.

Lestijoen yläosan 25 ensimmäistä kilometriä on erämaista. Maisema muuttuu Toholammin Sykäräisestä lähtien, jonka jälkeen joki halkoo peltoja ja muuta maatalousmaisemaa. Viljellyille alueille tultaessa joen väri muuttuu kirkkaasta, joskin ruskean sävyisestä, hyvin tummaksi.

Lestijoessa on yli kuusikymmentä koskea, joista kalastajan kannalta kiinnostavimmat sijaitsevat Sykäräisen, Kannuksen Korpelan sekä Välikannuksen alueella. Joen leveys vaihtelee yläosan kymmenestä metristä alaosan 30-40 metriin.

Kalastus Lestijoessa

Lestijoella on tarjolla monipuolisia kalastuskohteita, aina yläosan erämaamaisista koskikohteista keski- ja alaosan järvi- ja suvantoalueisiin.

Vieheellä tai perholla kalastavan on mahdollista saada harjusta, haukea, ahventa, taimenta sekä istutettuna kirjolohta. Onkijan tavallisimpia saaliita Lestijoessa ovat lahna, ahven ja särki.

Lestijoella on käytössä kaksi erillistä yhteislupaa. Lestijoen kalastusalueen yhteisluvalla saa kalastaa lähes jokisuulta Toholammin ja Lestijärven rajalle. Lestijoen latvavesille yhteislupaa myy Lestijärven kalastuskunta ja Metsähallitus.

Lisää tietoa Lestijoesta löydät Laatu-apajat-sivuiltamme: www.vapaa-ajankalastaja.fi/kalastuspaikka/lestijoki.

Teemu Vehmasmäen kalapaikkavinkkejä Lestijoelle

Specimen Finland -kalastusseuraa edustava Teemu Vehmasmäki on kalastanut suurimman osan iästään Lestijoella. Hän kalastaa monipuolisesti eri lajeja ja erilaisin välinein. Tässä Teemun paikkavinkkejä Lestijoelle, jokisuusta ylävirtaan päin lueteltuna:

– Himangankosken alue, ihan 8-tien alapuolella. Sieltä voi saada merestä nousevaa isoa ahventa ja myös säynettä. Haukia saa myös hyvin. Syksymmällä Himangankoskessa liikkuu myös merestä nousevaa taimenta.
– Kannuksessa, lähellä Himangan rajaa sijaitseva Kuustonkoski on hyvä kirjolohi- ja taimenpaikka.
– Tokolankoski on suosittu perhokalastuskohde.
– Seuraavana tulee Kattilakoski, joka myös on suosittu perhokalastuskohde. Opasteet kohteelle löytyvät jokivarressa sijaitsevilta parkkipaikoilta, jossa on ohjeet myös luvan ostamisesta puhelimella.
– Pesolankoski on myös ihan ok perhokalastuspaikka.
– Onkijalle ovat hyviä kaikki koskien väliset suvantoalueet. Saaliina on useimmiten lahnoja ja särkiä sekä haukia täkyonkimalla. Itse olen saanut eniten haukia, juuri näiltä suvantoalueilta ja parhaimmat hauet ovat olleet kuuden kilon kieppeillä. Paikalliset kyläläiset ovat kyllä saaneet useita yli kymmenen kilon haukia.
– Kannuksen keskustasta, Kajaanin tien varresta löytyy kaupungin omistamia laitureita. Niille on helppo ja nopea pistäytyä vaikkapa ongelle tai uistinta heittämään. Siinä on tosin kivikkopohja, joten kannattaa varoa, että viehe ei jää pohjaan.
– Kannuksesta vähän ylöspäin löytyy Jäväjänkoski, josta löytyy hyvin taimenta ja harjusta sekä hyvänkokoisia ahvenia. Tämä on oikein sopiva perhokalastuskohde. Jäväjänkoskesta osa on rauhoitettu kaikelta kalastukselta, joten rauhoitusalue kannatta selvittää, ennen kuin alkaa kalastamaan.
– Karjakoskelta löytyy hyviä harjus- ja taimenpaikkoja. Taimen on siellä istutettua, mutta harjukset ovat luontaista kantaa.
– Myllykoski on todella hieno paikka. Sinne mennään pellon poikki, joen pohjoispuolella menevältä tieltä. Rannasta löytyy laavu. Kosken alapuolinen suvanto on hyvää lahna- ja haukipaikkaa. Koskessa elää harjusta.
– Kirkkojärvi Toholammilla on kuuluisa ison hauen paikka. Sillä on syviä monttuja, joista löytyy hauen lisäksi myös paljon särkeä ja lahnaa.
– Toholammin keskustassa sijaitsevaan Meijerinkoskeen istutetaan ajoittain kirjolohta. Niiden lisäksi Meijerinkoskesta on hyvät mahdollisuudet saada haukea ja ahventa.
– Sykäräisissä joen vesi muuttuu huomattavasti kirkkaammaksi. Sykäräinen on koskikalastajalle ehdottomasti alueen paras paikka, ainakin jos haluaa kalastaa kirkkaammissa vesissä. Täällä on luontaisesti lisääntyvää harjusta. Hyviä paikkoja ovat Hirvikoski, Myllykoski, Tornikoski ja Kalliokoski. Siitä alkavat erämaamaiset suo-alueet, joiden läpi joki virtaa.

Keihäänheittäjä Teemu Wirkkalan vinkit Lestijoelle

Kuinka usein keihäänheittäjä ehtii kalaan ja miten kalastat mieluiten?

Kyllä sitä useammastikin kalalle mieli tekevi, mutta valmistautumis- ja kisakausi osuu harmillisesti parhaaseen aikaan. Muutaman kerran kesässä joutaa oikein kunnolla kalalle ja silloin se on perhokalalla oloa Lestijoella tai lohen narraamista Tornionjoella. Kuhaa jigaamassa on helpompi käydä Kuortaneella, kun portaan pielestä alkaa kuhavedet.

Olet kotoisin Toholammilta ja Lestijoki on sinulle tuttu joki. Mistäpäin jokea löytyvät mieluisimmat kalastuspaikkasi?

Kyllä Lestijoki on tuttu paikka. Olen kasvanut aivan jokivarressa, joten serkkujen ja veljien kanssa siellä on tullut lorkittua ja paikat ovat tutuksi tulleet. Yksi mieluisimpia paikkoja on kotikoskeni Kallisenkoski. Se on somerikkomainen osin jopa mosaiikkinen yhdistelmä kovempaa virtaa ja laimeampaa liukua. Kallinen on yksi monista Lestijoen istutuskoskista, joten sieltä on hyvät mahdollisuudet kirjoloheen, mutta koskessa viihtyy niin harjus kuin taimenkin.

Perhokalastaja-minäni viihtyy yläjuoksun koskilla, mutta kun hauenkalastaja sisälläni vaatii kalalle, suuntaan Kirkkojärvelle, jossa megamittoihin turvonneet hauet asustelevat. Tästä todisteena kunnantalolla makaa vitriinissä viidentoista kilon mölli. Itse en tosin aivan noin hurjaa haukea ole saanut, mutta komeita kehuhaukia olen useamman saanut.

Mitä paikkaa suosittelet Lestijoelle kalastamaan lähtevälle?

Lestijoelle kalareissua suunnittelevalle suosittelen tarkempaa tutustumista lukuisiin pieniin koskiin, joille ei ole kuin muutaman sadan metrin kävely tieltä. Nämä kosket ovat saaneet olla rauhassa, koska niillä ei ole istutuskosken statusta. Nyttemmin kun Korpelan padon kalaporras toimii, voi koskenmontusta tavoittaa vaikka meritaimenen, joka tuo oman jännityksensä peliin.

Teksti ja kuvat: Juha Ojaharju