Elokuussa vuonna 2020 järjestettävän perhokalastuksen MM-kilpailun näyttämöiksi on valikoitunut kaksi Kuusamon jokea: Kitka ja Kuusinki. MM-kilpailussa kalastetaan näiden lisäksi kolmessa muussa kohteessa.
Tässä lehdessä kerromme suuremmasta joesta Kitkasta yleisemmin ja pienemmästä Kuusingista tarkemmin koskikohtaisine ottipaikkoineen ja kaikkiin alueen jokiin sopivista kalastusvälineistä.
Historian havinaan, tai lähihistorian, kuuluu myös kansainvälistä väriä. Vuonna 1989 Kuusamon joilla nähtiin ensimmäistä kertaan MM-perhokilpailut ja niistä saatiin hyvää palautetta. Suomalaisille kotikenttä toi tuolloin hyvää menestystäkin.
Joukkueen saavutus oli pronssimitali ja henkilökohtaisessa sarjassa Jyrki Lämsä sijoittui kolmanneksi. Nykyisin MM-perhokilpailut ovat kasvaneet suurtapahtumaksi ja maajoukkueita voi saapua ensi vuonna paikalle yli kolmestakymmenestä eri maasta.
Matkailijat viihtyvät Kuusamossa
Kuusamon alue on suosittu matkailukohde ympäri vuoden. Talvella Rukan ja ympäristön palvelut houkuttelevat väkeä laskettelemaan ja muihin talviaktiviteetteihin välillä tungokseen saakka. Kesällä suosittuja aktiviteetteja ovat muun muassa kalastus, retkeily ja koskenlasku. Luonto tarjoaa näihin harrastuksiin upeat puitteet. Majoitusta on kesällä runsaasti saatavilla.
Kuuluisimpien jokien Oulangan, Kitkan ja Kuusingin lisäksi alueella on runsaasti pienempiä jokia ja järviä, joiden kalastoon kuuluu yleisesti siika ja usein myös taimen ja harjus, yleisimpien kotimaisten kalalajien lisäksi. Kaupungin lähivesiin kuuluu myös istutuskohteita, joista voi lisäksi pyytää kirjolohta.
Kitkajoki koukuttaa kalastajat
Jyrävän jyrinää ja koskien pärskeitä, rauhallisempia nivoja ja suvantoalueita, niistä on Kitkajoki tehty. Lähes luonnontilainen joki saa alkunsa Kitkajärvestä ja taittaa mutkikkaan kymmenien kilometrien matkansa alavirtaan yhtyen Oulankajokeen ennen Venäjän rajaa. Suuri osa joesta virtaa Oulangan kansallispuiston alueella. Jokilaakson maisemat ovat paikoin silmää hiveleviä vanhoja puistometsiä, mäntykankaita ja alaosalla jylhän jyrkkärinteisiä kanjoneita.
Karhunkierros, erittäin suosittu retkeilyreitti, kulkee pitkän matkaa Kitkajoen rantoja myötäillen. Palvelurakenteisiin kuuluvat pitkospuut, portaat ja laavut tai tulipaikat useassa kohteessa.
Kalastuskohteiden tavoitettavuus on erämaisuudesta huolimatta paikoin helpohko alueen metsäautoteiden ansioista. Vesistöalueen pääuoma Oulankajoki laskee vetensä itään Venäjän kuuluisille taimenjärville Paana- ja Pääjärveen.
Suurtaimenten joki
Kitkajoella on historiansa suomalaisessa kalastusperinteessä suurtaimenten jokena. Venäjän puolella sijaitsevista syönnösjärvistä Kuusamon jokiin nousevat taimenet saavuttavat kunnioitettavat mittasuhteet. Useiden kilojen painoiset taimenet ovat houkutelleet jokivarsille kalastajia ympäri Suomen. Siiman päähän voi tarttua jopa yli seitsemän kilon pilkkukylkiä, tosin keskipaino asettuu noin kolmeen ja puoleen kiloon.
Vanhoista parhaista ajoista taimenkannat ovat taantuneet ja kalastusta on rajoitettu saaliskiintiöin, alamitoin, aikarajoituksin ja rauhoitusaluein. Kalastusta ohjataan vastuulliselle tasolle, joka mahdollistaa kantojen vahvistumisen. Nousutaimenet kiinnostavat edelleen suurta kalastajajoukkoa ja elokuun iltoina leiritulet loimuavat jokivarsissa.
Nykyisin yhä useampi kalastaja tavoittelee myös harjusta, joka onkin varsin runsaslukuinen alueen joissa ja kookkaisiin saaliskaloihin on hyvät mahdollisuudet. Rauhallisemman virran alueilta ja suvannoista tavoittaa myös siikaa.
Jyrävän putous jakaa joen ylä- ja alaosaan
Kitkajoen profiilin taittaa Jyrävän putous. Jyrävässä kallioiden välistä ahtautuu yli kaksikymmentä kuutiota vettä tippuen noin yhdeksän metrin matkan alaspäin ja jyrinä on sen mukainen. Venäjältä nousevat suurtaimenet päättävät nousunsa pääsääntöisesti Jyrävän kohdalle. Jyrävä jakaa myös Kitkajoen lupa-alueet kahteen osaan. Kookkaiden taimenten perässä kulkevat kalastajat valitsevat yleensä kohteekseen Ala-Kitkan.
Ylä-Kitkan lupa-alue käsittää joen yläosan Kiveskoskesta Jyrävään. Yläosan lupa-alueeseen kuuluu runsaasti koskia ja nivoja muun muassa: Kiveskoski, Virtasalmi, Paloniva, Käylänkoski, Saukkoniva, Kiehtäjänniva, Vähän-Käylänkoski, Nahkaniva, Vääräkoski, Peurakoski ja Saarikoski. Saarikoski on varattu pelkästään perhokalastukseen. Ylä-Kitka on virtaamaltaan rauhallisempaa jokea kuin Ala-Kitka. Kosket ovat lähes kauttaaltaan kalastettavissa hyvin.
Ala-Kitkan lupa-alue on Kitka-Oulankajoen yhtenäislupa, joka kattaa myös pitkän alueen Oulankajoesta jokien yhtymäkohdasta ylävirtaan. Alaosan lupa-alueen yksi tunnetuimmista kalastuspaikoista Jyrävän alapuoli on viime vuosina ollut usein rauhoitettuna, kuten muutama muukin kohta lupa-alueesta.
Kitkajoen alaosan kalastuspaikkoja ovat muun muassa Heinäniemi, Kalliosaari, Vattumutka, Harrisuvanto, sekä Pähkänänkallion ja Ahvenperän välinen alue. Alaosan kalastusalue on kokonaisuutena erittäin koskista ja paikoittain kalastukseen haasteellisen rikkonaista aluetta. Rauhallisimmat virrat löytyvät Pähkänän alueelta alavirtaan päin. Yhtenäislupaan kuuluvan Oulankajoen yläosalle on erillinen kalastuslupansa.
Lisää tietoa löytyy
Kuusamon kalapaikoista ja kalastusluvista netissä
Kuusamon alueen kalastuksesta
palveluista ja majoituksesta
Kuusinkijoen kalastuksesta ja leirintäalueesta
Paikallisia kalastusluvan myyjiä on paljon ja kattava luettelo löytyy netistä. Yleisimpiä luvanostopaikkoja ovat muun muassa Matkailuinfo Kuusamo, Karhuntassu, Kuusingin leirintäalue, Juuman leirintäalue, matkailuinfo Ruka, Kuusamon Tärppi, Kuusamon Uistin, Rukapalvelu Safari Shop ja Sale Käylä.
Kalastussäännöt ja lupaehdot päivittyvät vuosittain ja ovat eri lupa-alueilla toisistaan poikkeavia. Tarkasta säännöt ennen kalastuksen aloittamista. Voimassa olevat lupaehdot saa kalastusluvan oston yhteydessä.
Kalastusopastusta tarjoaa:
Palosaaren poro- ja kalastustila
Palkes
Tutustu upeisiin ilmakuvausvideoihin Kuusamon kalavesiltä MM-perho 2020 nettisivuilla
Teksti ja kuvat: Petter Nissén
