Teksti: Ismo Malin
Kymmenet veneet, joista pilkitään siikaa, ovat marraskuusta alkaen tuttu näky Hartaanselällä Oulujoen suulla. ”Venepilkintä jatkuu yleensä aina kantavien jäiden tuloon asti, jolloin siirrytään pilkkimään jäältä. Siikaa, ahventa, madetta ja muita pilkkikaloja tulee silloinkin hyvin”, Hartaanselällä yli kolmenkymmenen vuoden ajan kalastanut Juha Syvärinen kertoo.
Hänen mukaansa Hartaanselkä on mainio kalapaikka, koska vaelluskalat, kuten lohi, taimen ja siika pysähtyvät siihen, ennen kuin jatkavat nousuaan kalatietä pitkin ohi Merikosken voimalapadon. Alueelle kertyy myös runsaasti ahventa, kuhaa ja haukea, joten kalastettavaa riittää ympäri vuoden.
Siian nousu mereltä alkaa jo syyskuussa, mutta koko lokakuun ajan kalastus on kokonaan kiellettyä Hartaanselällä lukuun ottamatta siian lippoamista velvoiteistutusten mädinhankintaa varten. Vuonna 1991 Ouluun muuttaneen Syvärisen mukaan siian kuturauhoitus lokakuussa on osoittautunut oikeaksi ratkaisuksi, sillä saaduista kaloista ei ole löytynyt enää lainkaan mätiä eli kutu on marraskuuhun mennessä kokonaan ohi.
Kannattaa olla aikaisin liikkeellä
Kun kalastaminen on taas sallittua ensimmäinen päivä marraskuuta klo 12, ovat siianpilkkijät veneineen heti runsain joukoin paikalla. Pääosa heistä on oululaisia ja muita lähiseutujen asukkeja, mutta siianpyyntiin riittää tulijoita aina eteläisestä Suomesta asti.
Siika on hämäräaktiivinen kala, joten sen otollisinta pilkkiaikaa ovat aamu ja ilta. Toki kalaa voi tulla ja tuleekin myös pitkin päivää. Paikalle kannattaa kuitenkin mennä heti aamusta, jolloin pääsee varaamaan hyvän paikan venerivistöstä.
Tunnettuja hyviä siikapaikkoja löytyy Hartaanselältä kolmesta eri kohtaa. Ne ovat ylimmästä alimpaan järjestyksessä Tukkisaari, Pikisaaren reuna ja Vihreä Pooki Vaakunakylän edessä. Hyvät paikat on helppo ensikertalaisenkin havaita niille kertyneistä venerivistöistä.
Veneet ankkuroidaan virtaa vasten riviin siten, että ne ovat korkeintaan noin viiden metrin päässä toisistaan. Kalapäivän aikana voidaan siis jutustella veneestä toiseenkin, joten touhu on siten myös hyvin sosiaalista ja yhteisöllistä.
”Siian saaminen on paljon virtauksen voimakkuudesta kiinni, mutta aina syötti pitää saada uimaan mahdollisimman lähelle pohjaa”, Syvärinen opastaa.
Viehemenetyksiin ja -vaihtoihin kannattaa varautua
Alueella pohja on kivikkoa ja louhikkoa, minkä lisäksi siellä lojuu runsaasti uppopuuta, joten viehemenetyksiin on syytä varautua. Päivän ottivieheen etsimiseksi vieheistä eli lähinnä morreista pitää löytyä useita eri väri- ja kokovaihtoehtoja. Numero kymmenen koukkuun sidottu Tiura Uistimen Papin Palli on yleisimmin käytetty morri ja varma valinta Hartaanselällä keskimääräisen virtauksen aikaan.
”Kokoa voi ja pitää sitten vaihdella virran voimakkuuden mukaan. Kun virtaus on heikompi, niin pienentää, kovemmalla suurentaa. Hauleja tarvitaan lisäpainona, jotta morrit saadaan uimaan riittävän syvälle”, Syvärinen opastaa.
Oranssi ja punainen ovat hänen mukaansa yleensä toimivia värejä, mutta päivän ottiväri voi olla joku muukin.
”Musta sekä valkoinen ja kaikki siltä väliltä voivat toimia parhaiten. Joskus olemme kalakaverin kanssa, kun emme ole muuten löytäneet toimivaa väriä, menneet kynsilakkaostoksille ja värjänneet morreja niillä. Vedenkestävät tussit ovat myös hyvä vaihtoehto tähän tarkoitukseen. Itse en ole kokeillut, mutta jotkut käyttävät myös perhoa siikapilkkinä.”
”Toimivin syötti siialle mormuskassa on ollut kärpäsen toukka, johon jotkut lisäävät katkaravun tai käyttävät pelkkää katkarapua. Myös madolla saa siikaa, mutta ei niin hyvin kuin toukalla”, Syvärinen vertailee.
Rauhallinen vastanykäisy riittää
Siikaa pilkkiessä kannattaa morria vetää ensin ylöspäin itseä kohti sitä hieman värisyttäen ja laskea sitten takaisin päin.
”Jotkut tosin käyttävät reippaampia vetoja ja saavat myös kalaa. Joka tapauksessa siialla on oltava aikaa ottaa morri suuhunsa, jolloin sen varovainen otti tuntuu kädessä pieninä napauksina”, Syvärinen mainitsee.
Siian tartuttaminen ei vaadi rajuja otteita, vaan rauhallinen vastanykäisy riittää, sillä kala morria mutustellessaan tartuttaa pitkälti itse itsensä. ”Eivätkä siikapilkinnässä käytettävät 0,16-0,20 millin monofiilisiimat rajua vastaiskua kestäisikään”, Syvärinen korostaa.
Siianpilkkijälle sattuu yllätyksiä
Syvärinen on harrastanut siianpilkintää veneestä vuodesta 1991, jolloin muutti Ouluun. Se on myös tuottanut yllätyksiä hänen siimansa päähän.
”Olen saanut esimerkiksi suurimman, 3,2-kiloisen taimeneni siikapilkillä ollessani”, hän mainitsee. Myös hylkeet, tai kuten Oulun seudun kalastuksen harrastajat heitä kutsuvat asserit, voivat napata siian pilkkijän koukusta ja pistellä sen poskeensa. Minulle ei näin ole
käynyt, mutta joillekin kalakavereille kyllä”, Syvärinen naurahtaa.
Rajoituksia on tullut
Koska siiat syövät myös pohjasta omaa mätiään, aiemmin jotkut pilkkijät mäskäsivät pilkkipaikkaa siian mädillä, jolloin kalaa saattoi tulla laatikkokaupalla aina myytäväksi asti. Tällainen touhu on kuitenkin pantu sittemmin kuriin.
Nyt on lokakuun rauhoitus, mäskäys kielletty ja kymmenen kalan kiintiö kalastajaa ja päivää kohden.
”Joskus ainakin kauempaa pilkkimään tullutta harmittaa, kun kiintiö saattaa täyttyä jo tunnissa. Usein joutuu kuitenkin tekemään kunnon kalapäivän, eikä sittenkään kiintiö tule täyteen”, Syvärinen sanoo.
Lähikalastusta tarjolla keskellä kaupunkia
Hartaanselän alue on tunnettu jo koko maassa ja hyvin suosittu myös kesällä, jolloin sieltä yritetään ennen muuta lohta siiman päähän. Siellä on joskus satakin ukkoa kerralla kylki kyljessä kiinni.
”Esimerkiksi hyvänä lohikesänä 2020 oli poikkeuksellista, jos ei näkynyt vähintään kymmentä lohta yhtä aikaa ilmassa. Mukana on myös mukavan paljon maahanmuuttajia, jotka ovatkin erityisen innokkaita kalastajia”, Syvärinen kiittelee.
”Nyt kun pienoiset kahnaukset soutajien ja rannalta kalastavien punttimiesten kesken on ratkaistu vuoropäivillä, Hartaanselän erityiskalastusalue voisi olla matkailuvaltti Oulun kaupungille. Se tarjoaa todellista lähikalastusta keskellä kaupunkia”, hän pohtii.
Hartaanselän erityiskalastusalue
Luvat: Oulun kaupungin uistelu-, heitto-onginta ja pilkintälupa: 45 euroa/vuosi, 25 euroa/kuukausi, 20 euroa/viikko, Nuorisolupa (15-17 v.): 6 euroa/vuosi. Pilkkiminen yhdellä vavalla Hartaanselällä on kuitenkin ilmaista. Uisteluluvalla saa käyttää kahta vapaa.
Luvanmyynti: Oulun kaupungin kalastuslupia voi ostaa kalapassi.fi -sivustolta. Lupiin lisätään 1,50 euron suuruinen palvelumaksu jokaista ostotapahtumaa kohden. Kalastuslupia voi ostaa myös Oulun kaupungin seuraavista asiointi pisteistä: Oulu 10, Haukipudas ja Oulunsalo. Myös asiointipisteistä ostettuihin lupiin lisätään 1,50 euron palvelumaksu.
Kiellot ja rajoitukset
– Lyijyisten heittopainojen käyttö on kielletty. Plaanarien eli siiman levittimien käyttö on kielletty. Moottorin käyttö siiman ollessa vedessä on kielletty.
– Alueella on kaikki kalastus kiellettyä 1.10.–1.11. klo 12.00, lukuun ottamatta vaellussiian lippoamista velvoiteistutusten mädinhankintaan.
– Lohen alamitta on 60 cm. Rasvaevällinen taimen on rauhoitettu. Rasvaeväleikatun (=istutetun) taimenen alamitta on 50 cm. Harjus on rauhoitettu. Kuhan alamitta on 42 cm. Siian kalastuksessa on saalisrajoitus enintään 10 kpl kalastajaa kohti päivässä. Mäskääminen on kielletty.
– Vapaa-ajan kalastuksessa saalisrajoitus on enintään yksi lohi tai taimen kalastajaa kohti kalastusvuorossa vuorotteluaikana ja muulloin yksi lohi tai taimen kalastajaa kohti vuorokaudessa. Lohen ja taimenen osalta pyydystä ja päästä -kalastuksessa on samat kiintiöt.
Kartta Hartaanselän erityiskalastusalueesta
