Vuokselle pääsee helposti kalaan

Roope Huolman on tuttu näky Vuoksella. Ennen ajokortin saantia Roope tuli Vuokselle junalla Lappeenrannasta.

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs. Lähikalastuspaikka voi olla mieluisa kokemus.

Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan. Tämä pätee ainakin Imatralla, sillä Vuoksea ei voi ohittaa, kun puhutaan lähikalastuspaikoista. Vuoksen ottipaikat ovat helposti saavutettavissa kävellen, pyörällä, autolla, tai vaikkapa linja-autolla. Junaltakin on matkaa pelipaikoille niin vähän, ettei tervejalkaisen tarvitse taksia vaivata.

Imatralla asuvat ehtivät kalalle, vaikka aikaa olisi vain tunti tai kaksi. Perunoiden kattilaan laitto ennen lähtöä lienee hieman liioiteltua, mutta kalojakin toki tulee. Saimaan ja rajavyöhykkeen välissä on Suomen puolella noin kolmentoista kilometrin alue, joka tarjoaa eri vaihtoehtoja kalastukselle. Erikoisuutena on muikun lippoaminen.

Vuoksi alkaa Saimaasta ja päättyy Laatokkaan. Pituutta virralle kertyy 156 kilometriä.

Ensimmäinen kalapaikka

Ensimmäinen kalapaikka, joka kuuluu Vuoksen kalastuslupaan, löytyy Tainionkosken voimalaitoksen yläpuolelta. Se on Saimaan ja voimalaitoksen välissä, Saimaan luusuassa, jossa Niskakoski ennen muinoin kuohui. Tämä alue ei ole aikaisemmin kuulunut yhteislupa-alueeseen, joten pari vuotta vanhoja karttoja ei ole uskominen.

Aluetta hyödyntävät erityisesti soutu-uistelijat, mutta myös ahvenen jigaaminen ja onkiminen tuottavat tulosta. Alueelta löytyy veneenlaskuluiska Niskalammen satamasta.

Voimalaitosten väli

Tainionkosken ja Imatrankosken voimalaitosten väli soveltuu niin rannalta- kuin veneestäkin kalastamiseen. Rannat ovat selkeitä ja sopivia kalastuspaikkoja on paljon. Veneenlaskuluiskia on kuutostien sillan vieressä sekä Pässiniemessä, joten veneestä kalastava pääsee vesille Vuoksen molemmilta puolin.

Heti Tainionkosken alapuolella on Mutterin ranta, jossa kalastaa voi rakennetuilta tasanteilta tai rantakiviltä. Paikka on erittäin suosittu, mikä kertoo myös kalojen saamisesta. Tämä on myös varmin paikka kuulla koko aluetta koskevat uutiset, sillä kalastajat kokoontuvat turisemaan niitä näitä tulien ääreen vapojen kanssa ja ilman.

Paikan laiturit toimivat muikun lippoamispaikkana, jos et ole aikaisemmin tätä touhua nähnyt, tuli yksi syy lisää tutustua Vuokseen. Mutterin rannasta hieman alavirtaan vastarannalla sijaitsevat Neitsytniemen kalastuslaituri, grillikatos kalanperkuupaikkoineen sekä wc. Laituri on suunniteltu niin, että sinne pääsee pyörätuolilla.

Laiturilta alavirtaan, heti vasemmalle käännyttäessä, on patoaltaan toinen lahtialue, Neitsytniemen lahti, jossa talvella pilkitään ja syksyllä tuulastetaan. Majoitusta ja ruokailua tarjoaa mäenpäällä komeileva Neitsytniemen kartano.

Neitsytniemessä on heittolaiturin lisäksi tuli- ja kalanperkuupaikka sekä wc.

Alavirrasta löytyy Ritikan ranta

Jatkettaessa alavirran suuntaan vastarannalta löytyy Ritikan ranta, jossa on kalastuslaituri, joka soveltuu liikuntarajoitteisille. Rannan tuntumassa on näkyvillä kivikoita, joita on kunnostettu taimenen kutupuuhia ajatellen.

Seuraavaksi vastaan tulee Mansikkalan Rautatiesilta, joka toimii rajana syysrauhoitukselle. Se on voimassa Rautatiesillan ja Tainionkosken voimalaitoksen välisellä alueella 15. lokakuuta-15. marraskuuta. Rautatiesillasta alavirtaan mennessä vastaan tulee kuutostien silta, jonka jälkeen länsirannalla sijaitsee Vuoksen kalastuspuisto, joka tarjoaa kalaan tuleville majoitusta, veneen vuokrausta sekä opastettuja kalareissuja. Kalastuspuistosta saa myös ravintolapalveluja, joten janon tai nälän yllätettyä, apukin on lähellä.

Kalastuspuiston edustalla on alueen toinen lahtialue, joka on myös ahkerasti pilkkijöiden käyttämä. Kalastuspuistosta matka jatkuu kohti Imatrankoskea. Matkalla on paljon hyviä kalastuspaikkoja muun muassa isolle hauelle ja ahvenelle.

Vuoksen kalastuspuistossa on hyvät palvelut kalastajille.

Mellonlahden rannalla on laavu

Imatrankosken alapuolella sijaitsee penkereellä eristetty Mellonlahti. Siellä on laavu ja nuotiopaikka sekä kalastuslaituri, joka soveltuu liikuntarajoitteisille.

Mellonlahdelle istutukset tehdään pääsääntöisesti kirjolohella, mutta myös kuhaa ja karppeja alueelle on laitettu. Mellonlahti toimii pyyntikokoisen kirjolohen pilkkipaikkana talvisin, joten kaikenlainen kalastus alueella vaatii Vuoksen kalastusluvan.
Patotien Vuoksen puoleisella ranta-alueella on hiekkasärkkä, joka on erityisesti perhokalastajien suosiossa. Hyviä rannaltakalastamispaikkoja löytyy myös terästehtaan vastapuoleiselta rannalta, Kyyrönkoskesta ylöspäin.

Imatrankosken alapuolinen alue on hyvää soutu-uistelualuetta, jonka kiinnostuksesta kertoo myös rannoilla olevat lukuisat soutuveneet. Koko Vuoksen ainoa moottoriuistelualue on Kyyrönkosken ja rajavyöhykkeen välissä. Veneen alueelle voi laskea Kyyrönkosken lännen puoleisesta niemen nokasta.

Hyviä kalapaikkoja on siis Vuoksessa paljon. Siitä kertoo myös tarinat isoista hauista, kuhista, siioista, harjuksista, taimenista ja ahvenista. Kalastajia jututtaessa kilon ahventa ei kovin suurena ihmeenä pidetä. Samaa tarinaa jatkaa myös saalispäiväkirja kalastuspuistossa.

Lupavaihtoehdot päivästä vuoteen

Kalastuslupia Vuokselle voi ostaa monesta paikasta, myös nettimaksaminen on mahdollista. Vaihtoehtoina ovat päivä-, viikko- tai vuosilupa. Moottoriuistelulupa sekä tuulastuslupa on ostettava erikseen. Tuulastuslupia myy ainoastaan Vuoksen kalastuspuisto. Pilkkimiseen ja onkimiseen ei tarvita erityislupia muuten kuin Mellonlahden erityiskalastusalueella.

Lupien myyntiehdot sekä -paikat löytyvät kätevästi kaupungin nettisivuilta. Lupa-asioita suunniteltaessa on otettu huomioon myös nuoret, sillä alle 12-vuotiaat junnut saavat kalastaa luvanhaltijan kanssa tämän kiintiöstä ilmaiseksi. Lisäksi 12–18-vuotiaat pääsevät kalalle puoleen hintaan. Vuosittain Vuokselle myydään noin 1500 lupaa.

Vuoksen luvan lunastanut voi kalastaa alueella soutu-uistelemalla kahdella vavalla, perholla, heittämällä eri menetelmillä sekä lippoamalla muikkua. Erillinen henkilökohtainen moottoriuistelulupa oikeuttaa kalastamaan enintään neljällä vavalla Kyyrönkosken ja rajavyöhykkeen välissä.

Saalislajeina koko alueella ovat perinteiset järvikalat sekä istutettuna taimenta ja kirjolohta. Lajikirjoon kuuluu myös luontaisesti siika ja harjus. Vuoksen jyrkissä penkereissä viihtyy myös täplärapu, joiden asumuksena ovat savisiin penkkoihin kaivetut maankuulut rapuhotellit.

Päiväkiintiö lohikaloilla (kirjolohi, taimen, lohi ja harjus) on kolme kalaa. Alamitat lohella ja taimenella ovat 60 senttiä, harjuksella 35 senttiä ja kuhalla 37 senttiä (suositus 45 senttiä).

Lisätietoa: www.imatra.fi/palvelut/kalastus.

Kaupunkipuro parantaa elinmahdollisuuksia

Vuoksella taimenen liikkeitä on seurattu merkitsemällä istutettuja kaloja sekä keräämällä saalistietoja. Sähkökalastukset sekä merkitsemällä tehdyt tutkimukset antavat viitteitä siitä, että kalat sopeutuvat elämään voimalaitosten välisissä altaissa, ja kalojen lisääntymistä tapahtuu Vuoksessa.

Vuoksi on padottu ja kalojen vapaa kulku on ollut estettynä jo vuosikymmeniä. Silti voimalaitoksen suodosvesipuroissa on kitkutellut paikallinen, geneettisesti istutuskaloista eroava taimenkanta, jonka elinmahdollisuuksia rakennetulla kaupunkipurolla pyritään parantamaan.

Tavoitteena on turvata olemassa oleva taimenkanta sekä lisätä poikastuotantoa niin, että Vuokseen tehtävien istutusten määrää voidaan vähentää. Voimalaitosten väliset altaat toimivat syönnösvaelluspaikkoina ja kaupunkipuro sekä Vuokseen kunnostetut kutualueet lisääntymispaikkoina.

On ajateltu kaloja ja ihmisiä

Osittain vanhan uittorännin kohdalle rakennettu kaupunkipuro alkaa Kruunupuistosta. Puro jakautuu kahteen alueeseen. Yläpuolinen alue sijaitsee Imatrankosken voimalaitospadon ja Imatrankoskentien välissä. Alapuolinen alue on Imatrankoskentien ja Vuoksen välissä.

Yläpuolinen alue on suunniteltu puistomaiseksi ajatellen ulkoilijoiden viihtyvyyttä. Alapuolinen alue on toteutettu taimenen lisääntymistä miettien. Keskellä puroa on noin viidentoista metrin pätkä historiaa uittorännin muodossa.

Vesi puroon johdetaan putkia pitkin Imatrankosken yläpuolelta omalla paineellaan. Patoaltaan sivusta tuleva suodosvesipuro yhtyy kaupunkipuroon ennen Vuokseen laskemista. Kaupunkipuro ei toimi kalatienä, mutta vedenottorakenteet on suunniteltu siten, että kalojen kulku on mahdollista molempiin suuntiin.

Alavirran puolella vapaa nousu

Voimalaitoksen alavirran puolelta yhteys on rakennettu kalojen vapaa nousu huomioon ottaen. Ylävirtaan nousu pitää tehdä vedenottorakenteiden kautta, eli putkea pitkin.

Pituutta purolla on noin kilometri ja pudotuskorkeutta 24 metriä. Vettä purossa virtaa talvella noin 180 litraa sekunnissa ja kesällä 300 litraa sekunnissa. Tulevaisuudessa alapuolinen kalojen lisääntymisalue saa metsittyä ja muuttua luonnonmukaiseksi. Puron toimivuutta ja poikastiheyksiä tutkitaan sähkökoekalastuksilla.

Purossa on monta mutkaa ennen laskua Vuokseen.

Teksti ja kuvat: Janne Tarkiainen

Patopuiston ilme muuttui kaupunkipuron myötä:

Kuva: Tomi Menna
Kuva: Tomi Menna