Kuorekosken ennallistaminen on käynnissä Heinolan Paason kylässä. Hankkeessa puretaan osa yli sadan vuoden ajan vaellusesteenä olleesta säännöstelypadosta ja rakennetaan sen tilalle luonnonmukainen koskiuoma. Kunnostus avaa vaellusyhteyden Räävelin vesistöreitillä sekä luo vaelluskaloille uusia lisääntymis- ja poikastuotantoalueita. Hankkeen toteuttamisesta vastaavat elinvoimakeskukset, Heinolan kalatalousalue ja WWF Suomi yhteistyössä alueen maanomistajien ja osakaskuntien kanssa. Kunnostusta toteuttaa Jari T Liukkonen…

Tengeliönjoen Portimokosken kalatien ensimmäinen seurantakesä antaa lupaavia tuloksia. Kameraseurannassa kalatiestä tehtiin yli 3 000 kalahavaintoa. Seurannan perusteella kalat liikkuvat kalatiessä aktiivisesti sekä ylä- että alavirtaan. Kalatien rakentaminen on osa TRIWA LIFE -hanketta, joka on Euroopan suurimpia vesistökunnostushankkeita. Kalatie avautui syksyllä 2025 ja Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa sekä maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah ja ympäristö-…

Itämeripäivänä 27. elokuuta merentutkimusalus Aranda avaa ovensa yleisölle Helsingissä Katajanokanlaiturissa ja Itämerifest-telttakylä levittäytyy Kansalaistorille. Turussa monimuotoista meriluontoa ja merensuojelua esitellään Forum Marinumin edustalla. Myös Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) on mukana Turun tapahtumassa. Lounais-Suomen Vapaa-ajankalastajapiiri ja sen jäsenseuroista Turun Urheilukalastajat ry, Palatsi Fishing Team ry ja Varsinais-Suomen Perhokalastajat ry osallistuvat Itämeripäivän viettoon Turussa yhteisellä osastollaan. Lounais-Suomen vapaa-ajankalastajien…

Ensimmäistä kertaa Suomessa havaittu marmoripaksuotsa on luontaisesti Kiinassa elävä ja laajasti vesiviljelyssä käytetty kalalaji. Luonnonvarakeskus (Luke) varmisti havainnon geneettisellä analyysillä. Heinäkuussa 2025 Loviisan edustalla kaupallinen kalastaja yllättyi, kun hänen rysäänsä ui runsaat 90 cm pitkä ja yli seitsemänkiloinen tunnistamaton kalalaji. Kalayksilö lähetettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (Luomus) tarkempaan tarkasteluun. Lajin määritys varmistui geneettisessä analyysissä Luomuksen ja Luken…

Metsähallituksen Luontopalvelut ennallistaa vuonna 2026 soita ja kunnostaa puroja Tiilikkajärven kansallispuistossa Rautavaaralla. Työt ovat alkaneet heinäkuussa ja jatkuvat arviolta syyskuun alkuun. Ennallistaminen ei vaikuta kansallispuistossa retkeilyyn. Tiilikkajärven kansallispuistossa ennallistetaan vuoden 2026 aikana yhteensä noin 128 hehtaaria soita ja kunnostetaan noin kaksi kilometriä puroja. Työt kohdistuvat pääosin vuonna 2023 kansallispuistoon liitetyille uusille alueille. Osa kunnostuksista toteutetaan…

Itä-Suomen elinvoimakeskuksen kalatalousyksikkö on jättänyt Lupa- ja valvontaviraston käsiteltäväksi vesilain mukaisen hakemuksen Lieksanjoen Lieksankosken ja Pankakosken voimalaitosten kalataloudellisten velvoitteiden muuttamiseksi. Voimalaitokset omistaa Kemijoki Oy. Hakemuksen tarkoituksena on päivittää voimalaitosten velvoitteet nykytietoa vastaaviksi niin, että ne mahdollistavat uhanalaisten vaelluskalakantojen säilymisen ja elpymisen. Keskeisenä vaatimuksena on velvoittaa laitosten omistaja toteuttamaan kaloille vaellusväylä sekä ylä- että alavirran suuntaan…

John Nurmisen Säätiön M/S Itämeri -podcastin uudella tuotantokaudella selvitetään, millaisia ihmeitä on syntynyt Itämereen ihmisen toiminnan seurauksena, ja miten voimme päästä niistä eroon. Itämerellä on upea saaristo, rakkohaurumetsät, silokalliot ja rantaniityt. Mutta sillä on myös kuollutta pohjaa, maailman nopeimmin tummuva merialue, ikuisesti kalastavat haamuverkot ja pohjassa vuotavat kemialliset aseet. Meriluonto on jo joutunut väistymään ihmisen…

Vaikka hyytelösammaleläin on herättänyt levitessään paljon huomiota, siitä tiedetään melko vähän. Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen ja Vanajavesikeskuksen hankkeessa on tutkittu hyytelösammaleläimen levinneisyyttä ja sen syitä Pirkanmaan alueella. Hyytelösammaleläin (Pectinatella magnifica) tunnetaan pääasiassa hyytelömäisestä olomuodostaan, ja havaintoja tehdäänkin yleensä loppukesästä vesien lämmetessä. Viileämpien vesien aikaan, syksystä kevääseen, laji esiintyy noin millimetrin halkaisijaltaan olevassa lepo- tai leviämismuodossaan, ns….

Karvianjoen Rakennuskosken kunnostustyöt käynnistyvät kesällä 2026 osana LIFE Revives -hanketta. Tavoitteena on lisätä erittäin uhanalaisen jokihelmisimpukan eli raakun sekä sen isäntäkalan taimenen elinympäristöjä Satakunnan ainoassa jäljellä olevassa raakkujoessa. Karvianjoki on yksi Etelä-Suomen harvoista joista, joissa elää jokihelmisimpukka eli raakku. Karvianjoen raakkukanta on kuitenkin luokiteltu kuolevaksi, minkä vuoksi joen elinympäristöjen kunnostaminen on tärkeää lajin säilymiselle. Rakennuskosken…

Saimaannorpan kuutti löydettiin lauantaina 18.7.2026 löysänieluiseen mertaan hukkuneena Savonlinnassa Pihlajavedellä Iso Kankaisselällä Pikku-Kankaisen saaren pohjoispuolella. Kyseessä on jo kymmenes Metsähallituksen tietoon tänä vuonna tullut pyydyskuolema. Suunta on usealla tapaa harmillinen: pyydyskuolemia on paljon yli keskiarvon, tämä on kolmas kuukauden sisällä löysänieluisesta pyydyksestä löytynyt saimaannorppa, ja kolme viimeisintä pyydyskuolemaa on havainnut ja ilmoittanut sivullinen vesilläliikkuja. Metsähallitus…