Ympäristöministeriön rahoittama ja AFRY:n koordinoima Ruokaketjun vesivastuullisuuden edistäminen Saaristomeren valuma-alueella -hanke tukee elinvoimakeskuksen hallinnoiman Saaristomeri-ohjelman tavoitteita ravinnekuormituksen vähentämisestä ja ravinteiden kierrätyksen edistämisestä. Hanke on koonnut laajan joukon suomalaisia elintarvikealan yrityksiä ja sidosryhmiä yhteiseen työhön Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Yritysten yhteinen tahtotila ja yhteistyö ovat avainasemassa Saaristomeren tilan parantamisessa. Vesivastuullisuus nähdään tärkeänä osana vastuullista liiketoimintaa, ja yritykset…

Simojoki on viimeinen kokonaan Suomen rajojen sisällä virtaava patoamaton lohijoki. Sen ainutlaatuinen lohikanta on nyt historiallisen heikolla tasolla, mutta yhteistyöllä tilannetta voidaan parantaa. Tapio Palvelut Oy käynnistää yhdessä laajan toimijajoukon kanssa monivuotisen, nyt jo yli 300 000 euron rahoituksen keränneen hankekokonaisuuden. Hankkeessa Simojoen valuma-alueen vedenpidätyskykyä palautetaan ennallistamalla soita ja toteuttamalla vesiensuojelurakenteita. Tavoitteena on parantaa veden…

Helsingin kaupunki uutisoi Strömbergin puiston kunnostuksen valmistuneen. Puiston peruskorjauksessa parannettiin Mätäjoen vaelluskalojen olosuhteita ja kunnostettiin kulttuurihistoriallisesti arvokasta puistoa Pitäjänmäessä. Vaellusesteiden poistaminen on jo johtanut lisääntyneisiin taimenhavaintoihin yläjuoksulla. Töiden aikana virheellisesti rakennetun padon pelättiin aiheuttaneen tuhoa taimenten poikasille, mutta syksyn sähkökoekalastuksessa poikasia löytyi runsaasti. Pitäjänmäessä sijaitsevan Strömbergin puiston peruskorjauksessa uusittiin myös puiston kulkureittejä ja valaistusta, ja…

Laaja tutkimus 208 suomalaisesta järvestä osoittaa, että eloperäistä hiiltä hautautuu järvien pohjasedimentteihin nykyään paljon nopeammin kuin edellisten vuosituhansien aikana. Muutos johtuu lisääntyneestä eloperäisen hiilen kulkeutumisesta valuma-alueilta vesistöihin. Vaikka hiiltä varastoituu pysyvästi enemmän, suurin osa karkaa takaisin ilmakehään hiilidioksidina ja metaanina tai jatkaa kulkuaan mereen. Järvet eivät siis ole yksiselitteisesti hiilinieluja, vaan niiden rooli hiilenkierrossa on…

Määrällisesti kalastonhoitomaksuja hankittiin yli 300 000 kappaletta, mikä tekee toista kertaa kalastonhoitomaksujen historiassa yli 10 miljoonaa euroa. Eniten kasvua oli Pohjanmaalla (12 %) ja Varsinais-Suomessa (9 %). Maakunnista ainoastaan Uudellamaalla kalastonhoitomaksujen määrä laski edellisvuodesta. Pohjanmaan ja Varsinais-Suomen lisäksi kasvua oli eniten Keski-Pohjanmaalla, Kymenlaaksossa, Pirkanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Satakunnassa, joissa kalastonhoitomaksuja lunastettiin noin kuusi prosenttia edellisvuotta enemmän….

Sammaleen salaisuus vedenpuhdistajana avautuu tuoreessa tutkimuksessa. Tulokset tarkentavat miten ja minkä kumppanien kanssa sammaleet voivat poistaa vesistä metalleja. Lupaavat tehosammaleet löydettiin vanhojen kaivosten metallipitoisista vesistä, joissa vain harvat kasvit selviävät. Sammalten tehoa testataan jatkossa myös raudan ruskistamissa metsäojissa. Pohjoisilla alueilla metallien kertymistä vesistöihin kiihdyttää ilmastonmuutos, ja maaperästä liukenee metalleja metsäojitusten seurauksena. Myös aktiivisen kaivostoiminnan jälkeen…

Iijoen vesistöalueella on laadittu kattava istutusohjelma lohien ja meritaimenten pienpoikasille. Ohjelmaan koottiin ajantasaiset tiedot eri kohteiden soveltuvuudesta pienpoikasten istutuksiin. Istutuksien avulla Iijokeen ja sen sivujokiin muodostuu alueelle leimautuneita lohikalakantoja. Istutusohjelmaa varten tehtiin laajoja kartoituksia Iijoella, Livojoella, Pärjänjoella ja Loukusanjoella. Lisäksi työssä hyödynnettiin asiantuntija- ja kirjallisuustietoa. Jokaisesta kohteesta esitetään sijainti, poikastuotantoalueen koko, arvio poikastuotannosta sekä saavutettavuus…

Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksesta selvitettiin, miten ympäristötekijät ja kalayhteisön rakenne muokkaavat pohjoisten järvien ravintoverkkoja sekä lohikalojen ravinnonkäyttöä. Ilmeni, että kalalajien väliset vuorovaikutukset ja yksilöiden koko vaikuttavat lohikalojen ravintokäyttäytymiseen enemmän kuin järven pinta-ala tai ilmaston lämpötila. Tutkimus tarkasteli myös, miten eri ympäristötekijät muokkaavat taimenen ja nieriän ravinnonkäyttöä niiden ruumiinkoon kasvaessa. ”Käytin laajaa aineistoa yli kuudestakymmenestä Norjan, Suomen…

Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan vaelluskalakantojen palauttamiseksi tarvitaan nykyistä vaikuttavampia ja rohkeampia toimia. Myös lainsäädäntöä ja rahoitusmekanismeja on uudistettava, jotta toimenpiteet voidaan toteuttaa riittävän laajasti ja pitkäjänteisesti. Lähes kaikki vaelluskalalajimme ovat uhanalaisia. Ihmisten toiminta on tyhjentänyt monet entiset vaelluskalajokemme luonnonkaloista, ja kalastusmahdollisuuksia ylläpidetään istutuksin. Jokien rakentaminen, vesien säännöstely ja vesistökuormitus ovat heikentäneet kalojen elinympäristöjä laajasti. ”Ilman merkittäviä…

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Espoon kaupunki ovat yhteisessä hankkeessaan palauttaneet kalojen vaellusreittejä Espoossa. Yhteishanke tukee vesiluonnon monimuotoisuutta ja palauttaa erityisesti uhanalaisen taimenen vaellusreittejä. Taimen ja muut kalat pääsevät nyt nousemaan mereltä Espoon sisävesiin hankkeen ansiosta. Dämmanin tekojärvelle on valmistunut kalatie ja Nuuksion Pitkäjärven nousuesteenä oleva säännöstelypato on korvattu uudella pohjapadolla. Nämä muutokset mahdollistavat taimenen…