Lapin elinvoimakeskuksen TRIWA LIFE -hankkeessa on aloitettu kunnostukset Tengeliönjoen ja sen kuuden sivujoen virta-alueilla lähes 10 kilometrin matkalla. Tengeliönjoessa ja sen sivujoissa Ajankijoessa, Pahtajoessa, Torasjoessa, Lumiojoessa, Merijoessa ja Harjusojassa tehdään tänä ja ensi kesänä koskialueiden täydennyskunnostuksia. Täydennyskunnostuksissa muun muassa vahvistetaan luonnollisia kynnysrakenteita rannoille jätetyillä kivillä, luodaan tasamataliin uomiin virtaus- ja syvyysvaihtelua, lisätään puuta suojapaikoiksi sekä…

Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen mukaan alkukesän 2026 aikana Tornion- ja Simojokeen nousseiden lohien määrä on selvästi suurempi kuin vastaavana ajankohtana kolmena edellisvuonna. Positiivista käännettä selittää keskikokoisten, kaksi vuotta merellä viettäneiden lohien runsastuminen. Kesän aikana Tornion- ja Simojokiin voi jälleen nousta riittävästi lohia, jotta poikastuotanto on turvattu. Heinäkuun 7. päivään mennessä Simojokeen on noussut 1843 lohta ja…

Merenkurkussa tehtävässä Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen yhteisessä meriharjuksen kutupaikkojen kunnostuskokeilussa on saatu lupaavia ensimmäisiä tuloksia. Valassaarten alueelle levitetty sora säilyi talven hyvin paikallaan ja puhtaana, ja keväällä sorastetuille alueille istutetusta mädistä kuoriutui runsaasti meriharjuksen poikasia. Merialueella kuteva harjus oli vielä vuosikymmeniä sitten tavanomainen laji Suomen rannikkoalueella Pohjanlahdella. Nykyään meriharjus on äärimmäisen uhanalainen, ja sen lisääntymisalueita tunnetaan…

Suomen vesiluonto on yhä kovemmassa paineessa. Ilmastonmuutos, rehevöityminen, valuma-alueiden kuormitus ja luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen haastavat vesistöjä. Metsähallituksen uusi vesienhoito-opas tarjoaa ensimmäistä kertaa yhteisen näkymän siihen, miten valtion vesialueita hoidetaan, kunnostetaan ja suojellaan puroista merialueille asti. Metsähallituksen julkaisema vesienhoito-opas on Suomen ensimmäinen laaja-alainen ja käytännönläheinen kokonaisuus, joka kokoaa yhteen valtion vesialueiden hoidon periaatteet, tavoitteet ja toimintatavat….

Metsähallituksen Luontopalvelujen tavoitteena on selvittää, miten jo tunnetut raakkupopulaatiot Lapin vesistöissä voivat, ja etsiä eDNA-näytteiden avulla uusia raakkupopulaatioita sellaisista vesistöistä, joista on aiempia havaintoja erittäin uhanalaisista jokihelmisimpukoista. Metsähallituksen Luontopalvelut teettää ostopalveluna Kemijoen sivuvesistössä 14 kohteelta selvityksen raakkujen esiintymisestä alueella. Näillä alueilla on aiempia havaintoja jokihelmisimpukoista ja tavoitteena on täydentää tietoa raakun levinneisyydestä Kemijoen vesistössä, missä…

Lapin elinvoimakeskus kunnostaa kesällä 2026 Jarkonojaa Rovaniemellä, Parvajokea Kittilässä ja Pölkkyjokea Posiolla. Kunnostusten päätavoitteena on lisätä virtavesien elinympäristöjä kaloille, hyönteisille ja kasveille. Kunnostustyöt aloitetaan kesäkuun 9. päivä Jarkonojalla, ja töitä jatketaan heinäkuussa. Parvajoella töitä tehdään heinäkuun puolivälistä elokuuhun. Elokuussa kunnostustyö siirtyvät Pölkkyjoelle. Kiviä palautetaan uomaan ja taimenelle lisääntymisalue Pölkkyjoella ja Jarkonojalla uomasta peratut kivet palautetaan…

Valtioneuvosto on hyväksynyt Tenon sivuvesiä koskevan asetuksen. Asetus täydentää Tenon vesistön muita kalastusmääräyksiä kuluvalle vuodelle 2026. Asetus tulee voimaan 1. kesäkuuta. Tenon sivuvesistössä on alkavana kesänä erityisen tärkeää keskittyä muiden kalalajien kuin lohen kalastamiseen, koska kokonaisuutena Tenojoen vesistön lohikannat ovat hyvin heikkoja. Edelliskesän emokalamäärät olivat edelleen hyvin alhaisia, vaikka ne nousivat hieman vuoden 2024 kaikkien…

Luonnonvarakeskus (Luke) käynnistää touko-kesäkuun vaihteessa Ivalojokeen nousevien taimenien kaikuluotauslaskennan joen alajuoksulla. Laskenta toteutetaan nykyaikaisilla kaikuluotaustekniikoilla pitkälti Teno- ja Tornionjoen lohilaskentojen tapaan. Luotauslaskennan päätavoitteena on tuottaa ensimmäistä kertaa arvio Ivalojokeen nousevasta kokonaistaimenmäärästä keskeisen nousukauden aikana kesä-elokuussa. Samalla selvitetään nousevan taimenkannan vaelluksen ajoittumista ja kokojakaumaa. Uutta tietoa kantojen hoidon suunnittelun tueksi ”Kaikuluotausseurannalla saadaan uutta tietoa Ivalojoen taimenkantojen…

Saaristomeripalkinto on jaettu yhdeksännen kerran. Palkinto on vuosittain Naantalin Venemessujen yhteydessä jaettava tunnustus, joka myönnetään taholle tai toimijalle, joka on merkittävästi edistänyt Saaristomeren alueen olosuhteita, erityisesti veneilyä, matkailua tai ympäristönsuojelua. Tänä vuonna palkinnon sai Saaristomeren Taimen ry. Saaristomeren Taimen ry pyrkii edistämään meritaimenkantojen elpymistä ja haluaa palauttaa meritaimenen vapakalastuskulttuurin Saaristomerelle sekä ylläpitää taimenen kunnioitusta kalalajina…

Valtioneuvosto on hyväksynyt asetuksen Saimaan kalastusrajoituksista. Kalastusrajoitusten avulla suojellaan erittäin uhanalaista saimaannorppaa ja mahdollistetaan kalastuksen toimintaedellytyksiä. Kalastusrajoitusten alue laajenee ja uudet rajoitustoimet sidotaan kannan kehitykseen. Uusi asetus on voimassa viisivuotiskauden 14.4.2031 asti. Asetusalueen pinta-alaksi tulee todettujen norpan pesintöjen perusteella 3135 neliökilometriä. Asetusalue laajenee 337 neliökilometriä vanhaan asetukseen verrattuna. Kokonaan uusia alueita on noin 100 neliökilometriä….