Metsähallituksen Luontopalvelujen kohteille tehtiin vuonna 2025 yhteensä 7,6 miljoonaa käyntiä, joista kansallispuistoihin noin 3,5 miljoonaa käyntiä. Kokonaiskäyntimäärä kohteilla kasvoi 2 prosenttia, ja kansallispuistojen käyntimäärä väheni 2 prosenttia edellisvuosien 2023 ja 2024 tasosta. Retkeilyalueiden käyntimäärät nousivat 8 prosenttia. ”Retkeily ja luonnossa liikkuminen kiinnostavat ihmisiä edelleen paljon, ja retkikohteita valitaan nyt aiempaa monipuolisemmin. Retkeilijät löytävät myös uusia…

Saimaannorpan pesimäkausi lähestyy, ja apukinosten tekeminen on alkanut Metsähallituksen organisoimana eri puolilla Saimaata. Apukinokset ja keinopesät parantavat kuuttien selviytymismahdollisuuksia vieroitukseen saakka. Vieroituksen jälkeen norppien uhkana ovat kalanpyydykset. Saimaannorppa tarvitsee lunta ja jäätä pesintään, ja nykyiset leudot talvet uhkaavat helmi-maaliskuussa syntyvien kuuttien selviytymistä. Ilman pesän suojaa jäävät kuutit ovat alttiina pedoille, kylmettymiselle ja ihmisen aiheuttamalle häiriölle….

Kahden heikon vuoden jälkeen Tornionjokeen nousseiden lohien määrä noin kaksinkertaistui viime kesänä. Positiivista käännettä selittää erityisesti yhden merivuoden lohien määrän kasvu. Lisäksi Tornionjoesta lähti mereen mittaushistorian suurin määrä vaelluspoikasia. Simojoen nousulohien ja vaelluspoikasten määrä pysyi suunnilleen samana kuin kahtena edellisenä vuotena. Tornionjoen kaikuluotauspaikan ohitti 22.5.–9.9.2025 Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan 15 000 yhden merivuoden lohta eli…

Made on kala, joka jakaa mielipiteitä, osin hurjan ulkonäkönsä vuoksi. Se on kuitenkin herkullinen ruokakala, jonka sesonki voisi olla nykyistä huomattavasti pidempi. Made sopii loistavasti kalakeittoon – kokeile siis Kalakeittopäivän kunniaksi madesoppaa! ”Mateen kohdalla pätee vanha totuus: mitä rumempi, sitä parempi kala, naurahtaa Suomen Ammattikalastajaliitto SAKL ry:n toimitusjohtaja ja aktiivinen ammattikalastaja Mikko Malin. Malinin kalastajanura…

Metsähallitus aikoo kunnostaa Karvionkosken kalastuskohteen Heinävedellä lähivuosina. Noin 300 000 euron hanketta edelsi harvinaisen pitkä epäselvyys vesialueen omistuksesta. Vesialueiden jako tehtiin 1920-luvulla, mutta kiinteistörekisteriin se merkittiin kokonaisuudessaan vasta 2026. ”Kun aloimme suunnitella alueen kunnostusta, haimme Maanmittauslaitokselta kiinteistötoimitusta vesialueen omistuksen selvittämiseksi. Tästä alkoi monta vuotta kestänyt saaga, jossa käytiin kosken omistukseen liittyviä asioita aina 1800-luvulta saakka”,…

Elinvoimakeskusten kalatalousviranomaiset myöntävät erityisavustuksia alueellisiin kalatalouden edistämishankkeisiin sekä yleisavustuksia kalatalousaluetoimintaan. Aluehallintouudistuksen vuoksi vuoden 2026 avustusten hakuaikaa hieman viivästettiin aikaisemmasta, jotta järjestelmien toimivuus varmistetaan. Vuoden 2026 määrärahojen hakuaika on 15.1.-16.2.2026. Erityisavustuksia myönnetään alueellisiin kehittämis-, kokeilu-, koulutus-, selvitys- ja valistushankkeisiin, jotka edistävät kalavesien kestävän käytön ja hoidon suunnittelua, toimeenpanoa, ohjaamista ja kehittämistä sekä kalastuksenvalvontaa. Valinnassa erityisinä painopistealueina…

Ympäristöministeriön rahoittama ja AFRY:n koordinoima Ruokaketjun vesivastuullisuuden edistäminen Saaristomeren valuma-alueella -hanke tukee elinvoimakeskuksen hallinnoiman Saaristomeri-ohjelman tavoitteita ravinnekuormituksen vähentämisestä ja ravinteiden kierrätyksen edistämisestä. Hanke on koonnut laajan joukon suomalaisia elintarvikealan yrityksiä ja sidosryhmiä yhteiseen työhön Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentämiseksi. Yritysten yhteinen tahtotila ja yhteistyö ovat avainasemassa Saaristomeren tilan parantamisessa. Vesivastuullisuus nähdään tärkeänä osana vastuullista liiketoimintaa, ja yritykset…

Simojoki on viimeinen kokonaan Suomen rajojen sisällä virtaava patoamaton lohijoki. Sen ainutlaatuinen lohikanta on nyt historiallisen heikolla tasolla, mutta yhteistyöllä tilannetta voidaan parantaa. Tapio Palvelut Oy käynnistää yhdessä laajan toimijajoukon kanssa monivuotisen, nyt jo yli 300 000 euron rahoituksen keränneen hankekokonaisuuden. Hankkeessa Simojoen valuma-alueen vedenpidätyskykyä palautetaan ennallistamalla soita ja toteuttamalla vesiensuojelurakenteita. Tavoitteena on parantaa veden…

Helsingin kaupunki uutisoi Strömbergin puiston kunnostuksen valmistuneen. Puiston peruskorjauksessa parannettiin Mätäjoen vaelluskalojen olosuhteita ja kunnostettiin kulttuurihistoriallisesti arvokasta puistoa Pitäjänmäessä. Vaellusesteiden poistaminen on jo johtanut lisääntyneisiin taimenhavaintoihin yläjuoksulla. Töiden aikana virheellisesti rakennetun padon pelättiin aiheuttaneen tuhoa taimenten poikasille, mutta syksyn sähkökoekalastuksessa poikasia löytyi runsaasti. Pitäjänmäessä sijaitsevan Strömbergin puiston peruskorjauksessa uusittiin myös puiston kulkureittejä ja valaistusta, ja…

Laaja tutkimus 208 suomalaisesta järvestä osoittaa, että eloperäistä hiiltä hautautuu järvien pohjasedimentteihin nykyään paljon nopeammin kuin edellisten vuosituhansien aikana. Muutos johtuu lisääntyneestä eloperäisen hiilen kulkeutumisesta valuma-alueilta vesistöihin. Vaikka hiiltä varastoituu pysyvästi enemmän, suurin osa karkaa takaisin ilmakehään hiilidioksidina ja metaanina tai jatkaa kulkuaan mereen. Järvet eivät siis ole yksiselitteisesti hiilinieluja, vaan niiden rooli hiilenkierrossa on…