Teksti ja kuvat: Petter Nissén
Kuusamon Kitkajärvellä pilkittiin kilpaa särkikaloja lauantaina 13. huhtikuuta. SM-särkipilkin saaliit olivat runsaita. Osallistujamäärä nousi odotuksien mukaisesti yli 220 pilkkijään. Suomen Vapaa-ajankalastajat (SVK) järjestävät vuosittain monipuolisen kattauksen eri kalalajien SM-pilkkejä, joista särkipilkki on ollut aina suosituimmasta päästä.
Pilkkikilpailut vetävät joka talvi kymmeniä tuhansia suomalaisia mittelemään taitojaan kalojen jallittamisessa. Osalle pilkkijöistä kilpakalastus on kaikkein tärkein harrastus, jonka mukana liikutaan aktiivisesti ympäri Suomea niin kauan kuin jäät vain kestävät. Etelän vesistöissä siirrytään kesän kalastuskauteen huhtikuussa, mutta pohjoisessa pilkitään kilpaa vielä toukokuun alkuun saakka.
Kuusamossa perinteinen Erämaa-Kuusamon pilkkiviikko käynnistyi tänä talvena SM-särkipilkillä ja se jatkuu 20. huhtikuuta saakka. Joka päivä järjestetään vähintään yksi pilkkikilpailu alueen järvillä. Innokkaimpien pilkkijöiden kilpailumatka jatkuu vielä pohjoisemmaksi Enontekiön pilkkiviikolle Käsivarren kalavesille.
Särjen arvostus on noussut
Särkikalojen syöminen on viime vuosina nostanut suosiotaan niin paljon, että kuusamolaisetkin kalanjalostajat panostavat nykyisin menestyksekkäästi erilaisiin särkituotteisiin. Kehittyneillä kalanjalostuskoneilla saadaan ruodot erotettua lihasta. Särkikaloista tehty kalamassa kelpaa monenlaisten kalapihvien ja murekkeiden tekoon suuressakin mittakaavassa.
Paikallisten jalostajien särkituotteista löytyy nykyisin myös monenlaisia täyssäilykkeitä, kuten purkitettua särkeä savustettuna, tomaattikastikkeessa ja öljyssä. Hieman harjoittelemalla omatoiminen kalastajakin saa fileoitua särjestä ruodottomia fileitä, jotka käyvät moniin kalaruokiin ja säilykkeisiin siinä missä totutummat lajit kuten esimerkiksi ahven tai siikakin.
Saalis rehuksi ja kisaajien omaan käyttöön
SM-särkipilkin saalis meni kokonaisuudessaan hyötykäyttöön. Tänä vuonna saalis hyödynnettiin kettutarhan rehuksi. Toki kilpailijat saivat ottaa myös oman saaliinsa mukaansa halutessaan. Aiempina vuosina särkisaalis hyödynnettiin kokonaan ihmisravinnoksi paikallisten kalanjalostajien toimesta.
”Tilanne muuttui tältä osin harmittavasti paljon huonompaan suuntaan kalastuslakiin tulleiden muutosten takia. Kilpailun saaliskalojen lopetuksen yhteydessä niiden niskat joudutaan nykyisin taittamaan poikki ja kalanjalostajien mukaan heidän fileerauskoneensa eivät sovellu näin käsiteltyjen kalojen jalostukseen”, kertoo Kuusamon Uistinseuraa edustava kilpailunjohtaja Tapio Ojala.
Tapsipilkki antaa saalista
”Särkiä pilkitään samanlaisilla välineillä kuin ahventakin. Pystypilkki ja sen alla noin 10-15 sentin siimatapsissa oleva mormuska on suosituin väline. Pystypilkin väriksi sopii hyvin hopea. Kalojen ollessa huonolla syönnillä ja toisinaan myös hyvän syönnin aikana parhaan saaliin voi saada ohutta siimaa ja pelkkää mormuskaa käyttämällä. Syötiksi kelpaavat esimerkiksi kärpäsen tai surviaisen toukat ja madot”, vinkkaa SVK:n kalatalousasiantuntija Petter Nissén.
Mika Kauppiselle suurin saalis
Kilpailun suurimman kalapussin 9,049 kiloa toi puntarille miesten sarjan Suomen mestari Mika Kauppinen Rautaruukin Urheilukalastajista. Voittosaalis siivitti Rautaruukin Urheilukalastajat II miesten kolmihenkisen joukkueenkin kultamitaleille. Särkien lisäksi kilpailussa saatiin saaliiksi runsaasti ahvenia, jotka eivät olleet tällä kertaa hyväksytty laji puntarille.
