Ensimmäistä kertaa Suomessa havaittu marmoripaksuotsa on luontaisesti Kiinassa elävä ja laajasti vesiviljelyssä käytetty kalalaji. Luonnonvarakeskus (Luke) varmisti havainnon geneettisellä analyysillä.
Heinäkuussa 2025 Loviisan edustalla kaupallinen kalastaja yllättyi, kun hänen rysäänsä ui runsaat 90 cm pitkä ja yli seitsemänkiloinen tunnistamaton kalalaji. Kalayksilö lähetettiin Luonnontieteelliseen keskusmuseoon (Luomus) tarkempaan tarkasteluun.
Lajin määritys varmistui geneettisessä analyysissä
Luomuksen ja Luken tutkijat arvioivat kalan ulkoisten tuntomerkkien, kuten rasvaevän puuttumisen, silmien sijainnin ja suuren pään, viittaavan marmoripaksuotsaan (Hypophthalmichthys nobilis). Lajin määritys marmoripaksuotsaksi varmistui heinäkuussa 2026 Luken laboratoriossa, jossa kalasta tehtiin geneettinen analyysi.
Pian ensimmäisen havainnon jälkeen lajista tehtiin toinen havainto Kymijoen kalatien kameran kuvaamana heinäkuussa 2025. ”Seurantakamera kuvasi marmoripaksuotsan uimassa jokea ylöspäin, mikä tekee havainnosta erityisen huolestuttavan,” kertoo erikoistutkija Sanna Kuningas Lukesta.
Marmoripaksuotsa kestää Suomen talvilämpötiloja
Marmoripaksuotsan luontainen esiintymisalue on Kiinan suurissa joissa. Sitä on käytetty laajalti vesiviljelyssä Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Euroopassa. Vesiviljelystä lajin yksilöitä on päässyt leviämään luonnonvesiin, ja nykyisin marmoripaksuotsaa tavataan vieraslajina ympäri maailmaa. Lajista on tehty aiemmin havaintoja Suomen lähialueilla Ruotsissa ja Virossa – todennäköisesti kyse on ollut viljelykarkulaisista.
Marmoripaksuotsa kasvaa nopeasti, lisääntyy tehokkaasti ja kestää hyvin myös Suomen talvisia lämpötiloja. ”Pohjois-Amerikassa marmoripaksuotsa on osoittautunut luonnossa haitalliseksi vieraslajiksi. Laji on levinnyt ja runsastunut etenkin Mississippijoen varrella, jossa se kilpailee resursseista luontaisen lajiston kanssa”, Kuningas sanoo.
Marmoripaksuotsa syö Kuninkaan mukaan pääosin eläinplanktonia ja osin kasviplanktonia. ”Muut eläinplankkaria syövät kalalajit, kuten vaikkapa muikku, voisi kärsiä resurssikilpailussa. Toki marmoripaksuotsalla voisi olla vaikutus laajemminkin ravintoverkkoon planktonin kulutuksen kautta”, hän arvioi.
Ilmoita uusista lajihavainnoista vieraslajit.fi-sivutolle
Mahdollisista uusista lajihavainnoista toivotaan ilmoituksia vieraslajit.fi-sivuston havaintoilmoituslomakkeella. Ilmoitukseen toivotaan
liitteeksi valokuvaa havainnosta.
