Poikkeusoloista huolimatta Inkooseen rakennetaan Itämeren rehevöitymistä estävä kosteikko – hyötyjänä esimerkiksi Ingarskilajoen taimen

Luonnonsuojelua voidaan jatkaa poikkeusoloissakin, mistä esimerkkinä on Inkooseen rakennettava Itämeren rehevöitymistä estävä metsäkosteikko. Siitä hyötyvät myös Ingarskilajoen taimenet. Kuva: Petteri Hautamaa.

Koronavirus vaikuttaa monin tavoin yhteiskunnan toimintaan. Luonnonsuojelua voidaan kuitenkin jatkaa monella rintamalla – yhtenä esimerkkinä tästä on viime viikolla WWF:n Inkoossa käynnistynyt kosteikon rakentaminen.

Itämerta voidaan auttaa rakentamalla kosteikoita, jotka pidättävät rehevöittäviä ravinteita pesusienen lailla. Yleensä kosteikoita rakennetaan peltojen yhteyteen, mutta parhaillaan WWF rakentaa noin hehtaarin laajuista metsäkosteikkoa Inkooseen Uudellemaalle. Kosteikko estää rehevöittävien ravinteiden valumisen kosteikon yläpuolisesta talousmetsästä jokeen ja edelleen Itämereen.

Kosteikot imevät ravinteita pesusienen lailla

Metsäkosteikoiden rakentaminen on tärkeää. Loppuvuodesta Suomen ympäristökeskus (SYKE) arvioi, että metsätaloudesta ja etenkin metsäojituksista johtuva ravinnekuormitus on paljon aiempaa luultua suurempi.

Kosteikot ovat luonnon aarreaittoja, joiden runsas kasvisto tarjoaa ravintoa ja elinympäristön monille lajeille. Ne torjuvat myös vesien rehevöitymistä imemällä itseensä ravinteita pesusienen lailla. Kosteikkoja rakentamalla autamme niin Itämerta kuin jokia ja järviä.

”Nyt rakennettava metsäkosteikko on hyvä esimerkki siitä, miten myös metsätalouden valumavesiä voidaan käsitellä ennen niiden päätymistä jokivesistöön ja edelleen Itämereen”, kertoo WWF:n suojeluasiantuntija Jenny Jyrkänkallio-Mikkola.

Kosteikoita tarvitaan ilmastonmuutokseen sopeutumisessa

Kosteikot tuottavat WWF:n tiedotteen mukaan lukuisia hyötyjä: Sen lisäksi, että ne vähentävät jokiin ja Itämereen kulkeutuvaa ravinnemäärää, ne pidättävät vettä suurten virtaamien aikaan ja kuivina kausina varastoivat vettä.

”Kosteikkojen avulla saamme pidätettyä niiden alapuolisiin vesistöihin päätyvää vettä, mikä auttaa myös tulvien hillitsemisessä”, Jyrkänkallio-Mikkola selventää.

Kosteikot myös lisäävät monimuotoisuutta ja ovat monien lajien elinympäristöjä. Nyt rakennettavan metsäkosteikon alapuolella virtaavan Ingarskilanjoen kuormituksen vähentymisestä hyötyy esimerkiksi meritaimen.

”Ingarskilanjoki on meritaimenen lisääntymisjoki, ja kosteikon alapuolella on sille soveltuvaa lisääntymisaluetta. Vähäisempi sedimenttikuorma edesauttaa kalojen kutusoraikkojen pysymistä puhtaana”, Jyrkänkallio-Mikkola selittää.

Kosteikko rakennetaan maanomistajan aloitteesta

”Tulevaisuutemme riippuu luonnon hyvinvoinnista, minkä eteen me kaikki voimme tehdä asioita. Haluamme kosteikon avulla myös lisätä luonnon monimuotoisuutta luomalla hyvät elinolosuhteet lukuisille kasveille ja eläimille”, maanomistaja Tom Relander perustelee.