Etelä-Savoon on muodostunut nopeasti hyvät kalastusmahdollisuudet sekä kehittyneet lupajärjestelmät ja osakaskuntien sähköiset palvelut. Osakaskuntien yhdistämisiä on tehty viimeisen 10 vuoden aikana Etelä-Savossa enemmän kuin muissa maakunnissa yhteensä.

Vesialueen omistajat ja kalatalousalueet ovat suhtautuneet yhdistämisiin erittäin positiivisesti, onhan vesialueen omistuksen pirstaleisuus vaikeuttanut kalastuksen järjestämistä ja hoitotoimia jo liian pitkään.

Kymmenen vuoden aikana on syntynyt noin 30 isoa osakaskuntaa, joiden vesialueen pinta-ala on noin 200 000 hehtaaria. Uusien osakaskuntien keskimääräinen koko on yli 6000 hehtaaria, kun osakaskuntien keskimääräinen koko oli vielä 2000-luvun alussa vain 250 hehtaaria.

Suurimmissa yhdistämishankkeissa yli 60 osakaskuntaa on laittanut alueensa yhteen ja ne kehittävät laajemman alueen kalataloutta. Kaikkiaan 10 vuoden aikana on lakkautunut vajaa tuhat pientä osakaskuntaa.

Talous vakaalla pohjalla

Isojen osakaskuntien toiminta on nykyaikaista ja talous vahvalla pohjalla. Isoimpien osakaskuntien vuositulot ovat yli 40 000 euroa ja kalastuslupatulotkin noin 20 000 euroa. Vastaavasti suurimmat menot kohdistuvat kalojen istutukseen ja hankkeiden toteuttamiseen.

Kalastuksen valvontaan kohdennetaan myös aikaisempaa enemmän varoja. Isoilla osakaskunnilla on tuloja 1-4 euroa per hehtaari, joista kalastuslupatuloja on 20-70 prosenttia ja loput muita tuloja, kuten omistajakorvauksia ja norppasopimuskorvauksia.

Vesialueen omistajat ja kalastajat tyytyväisiä uusiin osakaskuntiin

Etelä-Savossa osakaskuntien yhdistämistä on toteutettu hankeavusteisesti vuodesta 2013 alkaen. Kyselyyn vastanneiden osakaskuntien perusteella hankeavusteiset yhdistämisprojektit ovat tärkeitä, ja ne on onnistuneet hyvin tai erittäin hyvin (kesiarvo 4,2, asteikolla 0-5). Hankehenkilöiden toiminta koettiin myös onnistuneeksi ja merkittäväksi hankkeiden onnistumisessa.

Kalastajat ja vesialueen omistajat ovat erittäin tyytyväisiä uusien osakaskuntien toimintaan ja sen tuomiin mahdollisuuksiin kalastuksen edistämisessä (ka 4,4, asteikko 0-5). Kaikilla uusilla osakaskunnilla on internet-sivut ja lupa-aluekartat saatavilla lupamyynnissä ja nettisivuilta.

Pienemmissä osakaskunnissa näitä kumpaakaan ei ole pystytty toteuttamaan, jolloin kalastajan näkökulmasta osakaskunnan toiminnasta tai lupamyynnistä tietojen saaminen on hankalaa. Osakaskunnan osakkaat asuvat erittäin laajalla alueella ja omistajamuutosten vaihdosten jälkeen tietojen etsintä on ollut hankalaa. Isoilla osakaskunnilla tätä ongelmaa ei ole.

Kalastajat hyötyvät isoista osakunnista

Kalastusbiologi Teemu Hentinen kertoo, että eräs vastaaja tiivistää hyvin yhdistämisen hyödyt: ”Kulut ovat samat kuin pienessä osakaskunnassa. Nyt on voitu panostaa vesienhoitoon ja kalaston hoitoon. Kaikki ovat olleet tyytyväisiä, osakaskunta kannustaa kalastamaan.”

Toinen vastaaja sanoo: ”Kalastus on helpompaa isommassa kokonaisuudessa, ei tarvitse rajoja vahtia joka paikassa. Lisäksi nettisivut sekä luvanmyynnin ja istutusten keskittäminen ovat keskeisiä hyötyjä.”

Vastauksia saatiin 17 osakaskunnalta

Pohjois-Savon ELY-keskuksen kalatalousviranomainen toteutti kyselyn kesällä 2022 uusille osakaskunnille, kyselyyn saatiin vastaukset 17 osakaskunnalta, kattaen noin 120 000 hehtaaria.

Hankeavusteisia hankkeita on rahoittanut Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto ja aluekehittämisen rahasto sekä kunnat, kaupungit, kalatalousalueet, metsähallitus ja ELY-keskukset. Hankevastaavana on toimineet metsähallitus ja ELY-keskuksen kalatalousviranomainen.