Itämerennorpan metsästykseen ei enää vaadita Suomen riistakeskuksen myöntämää pyyntilupaa, vaan norppaa voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa. Kiintiömetsästyksellä vähennetään metsästäjien hallinnollista taakkaa sekä helpotetaan kalastukselle ja pyydyksille vahinkoja aiheuttavien yksittäisten itämerennorppien poistamista.
Metsästysasetusmuutos astui voimaan 1.8. ja 9.8. tuli voimaan alueellinen kiintiö, joka sallii enintään 375 itämeren norpan metsästyksen Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueella metsästysvuonna 2021–2022.
Kiintiö on suuruudeltaan sama kuin edellisenä metsästysvuonna ja metsästysaika on 16.4–31.12. Lounais-Suomen ja Suomenlahden kannanhoitoalueille kiintiötä ei edelleenkään asetettu.
Metsästäjällä on velvollisuus ilmoittaa alueellisen kiintiön puitteissa saaliiksi saatavista norpista Suomen riistakeskukselle. Mikäli asetettu kiintiö täyttyy ennen metsästysvuoden loppumista, Suomen riistakeskuksen on määrättävä metsästys päättyneeksi kyseessä olevalla kannanhoitoalueella.
Vahinkoeläimestä riistalajiksi
Halli ja itämeren norppa aiheuttavat ammattikalastajille merkittäviä vahinkoja etenkin Perämerellä.
”Muutoksella halutaan pienentää itämeren norpan aiheuttamaa sosiaalista konfliktia ja nostaa sen arvoa vahinkoeläimestä arvostetuksi riistalajiksi. EU-lainsäädännön mukainen hyljetuotekauppakielto aiheuttaa tosin sen, että pyydettyjä hylkeitä voi hyödyntää vain metsästäjien omassa taloudessa”, sanoo maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.
Metsästyskaudella 2020–2021 pyydettiin 273 itämeren norppaa Oma riista –palvelun saalisilmoitusten mukaan. Metsästyskaudella 2019–2020 pyydettiin 305 itämeren norppaa.
Vuoteen 2015 saakka metsästys oli mahdollista ainoastaan vahinkoperusteisin poikkeusluvin. Vuonna 2015 sallittiin pyyntiluvilla metsästäminen ja tänä syksynä siirrytään samanlaiseen metsästysjärjestelyyn kuin hallilla.
Itämerennorpan kanta on silmälläpidetttävä
Itämerennorppa luokiteltiin viimeisimmässä uhanalaisuusarviossa silmälläpidettäväksi eli se ei ole enää uhanalainen. Norppien laskentatulos on vaihdellut voimakkaasti vuosina 2013−2020.
Norppakantaa arvioidaan lentäen eli jään päällä näkyvien norppien määrä arvioidaan ilmasta käsin. Tuoreen ruotsalaisen arvion mukaan Perämeren todellinen populaatiokoko voi olla jopa yli 20 000 itämerennorppaa.
Tuloksessa on otettu huomioon, että Itämerellä norppakanta kasvaa keskimäärin viisi prosenttia vuodessa ja se, että kahtena keväänä laskentakanta on ollut 16 000–17 000 norppaa. Arviossa otetaan huomioon se, että osa Itämeren norpista on laskenta-aikaan poissa jäältä.
