Kansainvälistä lohen vuotta vietetään työn merkeissä – kutupaikkoja kunnostetaan ja vaellusesteitä poistetaan

Kansainvälinen lohen vuosi -hanke on käynnistynyt. Hankkeen varsinainen juhlavuosi on 2019, mutta siihen liittyviä tapahtumia järjestetään aina vuoteen 2022 asti. Kuva: Janne Rautanen

Pohjois-Atlantin lohensuojelujärjestö NASCO ja Pohjoisen Tyynenmeren vaelluskalakomissio NPAFC ovat käynnistäneet kumppaneineen Kansainvälisen lohen vuosi -hankkeen (The International Year of the Salmon, IYS).

Varsinaisesti hankkeen juhlavuotta vietetään ensi vuonna, mutta siihen liittyviä aktiviteetteja aloitellaan jo nyt ja niitä jatketaan aina vuoteen 2022 asti. NASCO on pyytänyt mahdollisimman monia pohjoisen pallonpuoliskon hallituksia osallistumaan hankkeeseen. Myös Suomi on ilmoittanut tukevansa hanketta omilla toimillaan.

Suomen rajajokina on kaksi maailman parhaista lohijoista eli Atlanttiin laskeva Tenojoki ja Itämereen laskeva Tornionjoki. Atlantin ja Itämeren lohen lisäksi Saimaalla ja Hiitolanjoessa sinnittelee vain sisävesissä esiintyvä järvilohi.

Lohella menestystarina Tornionjoella

Tornionjoen lohikannan elpyminen Itämerellä hyvin heikosta tilasta maailman vahvimmaksi lohikannaksi on yksi suurimmista menestystarinoista Atlantinlohen osalta. Määrätietoiset toimet, yhteistyö naapurimaiden kesken sekä EU:n ja Itämeren maiden yhteistyö ovat sen mahdollistaneet.

Lohikantojen hoitoon ja käyttöön on viime vuosina kiinnitetty yhä enemmän huomiota. Käyttöä ohjataan lohi- ja meritaimenstrategialla, ja uhanalaisen Saimaan järvilohen hoitoa varten on laadittu järvilohistrategia. Jokien vaelluskelpoisuutta parannetaan suunnitelmallisesti kalatiestrategialla.

Vaellusesteitä puretaan ja patoja ohitetaan

Lohen elinoloja parannetaan etenkin rakennetuissa vesistöissä, missä strategioiden mukaisesti puretaan vaellusesteitä ja etsitään ratkaisuja patojen ohittamiseksi. Vesistöissä tehdään myös runsaasti jokiluonnon ennallistamistoimia ja kutupaikkojen kunnostuksia.

Kunnostustöihin osallistuvien tahojen kirjo on laaja. Suuria kunnostushankkeita toteutetaan hallinnon ja voimayhtiöiden yhteistyönä. Kansalaisten ja järjestöjen talkookunnostuksilla on saatu paljon hyvää aikaan pienemmissä uomissa.

Aktiivista kansainvälistä yhteistyötä

Suomi on aktiivinen toimija myös kansainvälisessä lohen hyväksi tehtävässä yhteistyössä. Sitä tehdään erityisesti naapurimaitten kanssa – Tornionjoella Ruotsin ja Teno- sekä Näätämönjoella – Norjan kanssa. Suomella on myös Venäjän kanssa yhteinen Laatokan lohikanta Hiitolanjoessa.

Juhlavuosi vietetään työn merkeissä

Maa- ja metsätalousministeriön Tornionjoen ja Tenojoen kalastusjärjestelyistä Norjan ja Ruotsin kanssa neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste kertoo, että Lohen juhlavuotta vietetään työn merkeissä. ”Emme ole suunnitelleet mitään juhlavuoteen liittyviä erillistapahtumia, vaan asiaa pidetään esillä muissa sopivissa yhteyksissä”, hän mainitsee.

Työ Tenojoen ja Itämeren lohikantojen elvyttämiseksi jatkuu siis tavalliseen tapaan myös juhlavuonna. Hallituksen kärkihankkeen myötä jatketaan myös työtä lohen vaellusyhteyksien palauttamiseksi rakennetuilla Itämeren joilla.

”Meillä tahtoo unohtua, että kaksi rajajokeamme – Tornionjoki ja Tenojoki – ovat ne suurimmat tai parhaimmat lohijoet maailmassa tällä hetkellä, kun ne ovat aina olleet siinä, missä ovat”, Hakaste toteaa.

Hänen mukaansa 3. ja 4. kesäkuuta ensi vuonna Tromssassa Norjassa pidettävä Lohen juhlavuoden avausseminaari tulee olemaan merkittävä tapahtuma. ”Siellä voi saada helposti yleiskuvan siitä, mitä lohelle kuuluu vähän laajemmin. Tarjolla on tietoa esimerkiksi siitä, miten lohiasiat nähdään eri maissa ja mikä on erilaista meillä ja muualla”, Hakaste selvittää.

Lisää tietoa the Year of the Salmon -projektista

Lisää tietoa Suomen lohikannoista