Kumiankosken kunnostus alkaa Lahdessa – tarpeettomaksi käyneen padon purkamisella elvytetään uhanalaista koskiluontoa pysyvästi

Kumiankosken luontaisen taimenkannan palauttamiseksi koskeen istutetaan vastakuoriutuneita poikasia. Mäti- ja pienpoikasina istutetut taimenet ovat menestyneet Nastolan järviketjun koskissa. Kuva: Lassi Häkkinen/Lahden kaupunki.

Tarpeettomiksi käyneitä patoja puretaan kiihtyvällä tahdilla Suomessa ja ympäri maailmaa. Euroopan ympäristöpääkaupunki Lahti aloittaa Kumiankosken kunnostuksen maaliskuussa. Vesilupa hankkeelle saatiin helmikuussa.

Tavoitteena on luoda lisääntymispaikka ja vaellusreitti muun muassa uhanalaiselle taimenelle. Samalla Kumiankosken pituus tuplaantuu noin 50 metristä sataan metriin.

“Padon purkaminen on nopea, kertaluonteinen ja pysyvä tapa palauttaa tärkeä elinympäristö uhanalaisten vaelluskalojen ja muiden ahdingossa olevien virtavesilajien käyttöön”, kertoo Lahden kaupungin vesiensuojelusuunnittelija Matti Kotakorpi.

Euroopan jokivesistöissä yli 1,2 miljoonaa nousuesettä

Euroopan jokivesistöissä on tutkimusten mukaan yli 1,2 miljoonaa nousuestettä. Virtavesien kunnostukselle on tarvetta Suomessakin.

Suomen ympäristökeskus arvioi vuonna 2018, että koko maan virtavesiluontotyypeistä eli joista ja puroista vain 18 prosenttia on elinvoimaisia. Etelä-Suomen kaikki joet ja purot arvioitiin luontotyyppeinä vaarantuneiksi, uhanalaisiksi tai äärimmäisen uhanalaisiksi.

Suomen virtavesissä on lukuisia patoja ja muita vesirakenteita, jotka estävät vesieliöiden liikkumisen ja heikentävät virtavesien ekologista tilaa.

Kumiankosken myllyn säännöstelypato on käynyt tarpeettomaksi

Kumiankosken idyllisen myllyn yhteydessä olevalla säännöstelypadolla on aikoinaan ohjattu vettä myllyn ja myllyn yhteyteen rakennetun mikrovesivoimalan tarpeisiin. Patoa ei ole enää aikoihin käytetty alkuperäiseen tarkoitukseen.

Nyt alkavassa kunnostuksessa padon purkamisen lisäksi koskenniskalle eli Kumianjoen yläpäähän ja koskisuvannon alapäähän rakennetaan pohjakynnykset. Niiden ansiosta vedenkorkeus säilyy ennallaan joen yläosassa ja joen yläpuolisissa järvissä: Iso-Kukkasessa, Pikku-Kukkasessa ja Villähteen Kukkasessa.

Taimenten istutus alkaa jo keväällä

Koskisuvannon alapäähän rakennettavan kynnyksen ja nykyisen padon välinen alue kunnostetaan luonnonmukaiseksi koskialueeksi. Siihen lisätään kiveä, soraa ja puuta. Kunnostuksella luodaan lisääntymis- ja poikasalueita uhanalaiselle taimenelle sekä mahdollistetaan kalojen liikkuminen vesistöreitillä.

“Tavoitteena on luontaisen kaltainen koski, joka mahdollistaa kalojen vaeltamisen. Taimenenpoikasten istuttaminen aloitetaan heti keväällä kunnostuksen jälkeen”, Kotakorpi toteaa.

Kiinteistönomistaja ja vesialueen omistajat tukevat hanketta

Kiinteistönomistajan ja vesialueen omistajien tuki on ollut hankkeelle tärkeä, koska Lahden kaupunki ei omista kunnostettavia alueita. Veden säännöstelyvelvollisuus on kuitenkin kaupungilla.

Hankkeelle on saatu vesilain mukainen lupa, jossa on määritelty toimenpiteet ja vaikutusten seuranta. Hämeen ELY-keskus rahoittaa hanketta vesienhoitoavustuksella.