Lääkejätteen keräämisen ja hävittämisen kehittämistä pidetään yhtenä helpoimmin toteutettavista keinoista vähentää lääkeaineiden päätymistä ympäristöön. Vertailukelpoista tietoa siitä, miten asia on eri Itämeren maissa järjestetty, ei ole kuitenkaan ollut tähän asti saatavissa.

EU:n Itämeren alueen Interreg-ohjelman rahoittama hanke, CWPharma, on selvittänyt lääkejätteen keräystä ja hävittämistä Itämeren alueella. Selvityksen kohteena oli kotitalouksissa, sairaaloissa ja muissa terveydenhuollon laitoksissa, lääketeollisuudessa ja eläinten lääkinnässä syntyvä lääkejäte. Suomen tilannetiedon ovat koonneet Suomen ympäristökeskus SYKE ja Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea.

”Olemme arvioineet lääkeaineiden jätehuollon tilan Tanskassa, Virossa, Suomessa, Saksassa, Latviassa, Puolassa, Venäjällä ja Ruotsissa. Tarkoituksena on parantaa lääkejätteen keräystä ja hävittämistä Itämeren maissa ja vähentää näin lääkeaineiden päästöjä Itämereen”, kertoo erikoissuunnittelija Jukka Mehtonen SYKEstä. Mehtonen on vetänyt CWPharma-hankkeen lääkkeiden jätehuoltoa selvittänyttä työryhmää.

Lääkkeiden virheellinen hävittäminen on yhä yleistä

Lääkkeiden jätehuollossa Itämeren maissa on suuria eroja. Niin myös siinä, kuinka suuri osuus maiden asukkaista vie lääkejätteensä virallisiin keräyspisteisiin. Joissakin maissa lääkejätteen palauttaa asianmukaisiin keräyspisteisiin vain 10 prosenttia asukkaista, parhaissa tapauksissa peräti 70.

Tavallisen kotitalousjätteen mukana lääkejätteensä hävittävien osuus vaihtelee eri maissa 16:sta aina 80 prosenttiin ja 3–30 prosenttia huuhtoo lääkejätteen viemäriin.

Syynä epäasianmukaiseen lääkejätteen käsittelyyn on usein tietämättömyys: ihmiset eivät tiedä lääkejätteiden ympäristövaikutuksista eivätkä oikeasta hävittämistavasta.

”Suomen tilanne on muihin Itämeren maihin verrattuna parhaasta päästä. Meillä noin kaksi kolmannesta asukkaista palauttaa lääkejätteet asianmukaisesti apteekkiin”, kertoo Jukka Mehtonen.

Osassa Itämeren maita ei lainkaan lääkkeiden erilliskeräystä

Osassa Itämeren maita, esimerkiksi Venäjällä, lääkejätteen erilliskeräystä ei ole järjestetty lainkaan, eikä virallisia keräyspisteitä ole. Latviassa ja Puolassa erilliskeräys on olemassa, mutta se toimii heikosti.

Saksassa kotitalouksien sekajäte hävitetään yleensä polttamalla. Jos jäte poltetaan, myös lääkejäte suositellaan hävitettäväksi kotitalousjätteen mukana, muussa tapauksessa lääkejäte kuuluisi toimittaa erilliskeräykseen.

Kaikki lääkejäte keräyspisteisiin

Parhaana käytäntönä lääkejätteen jätehuoltoon CWPharma-hanke suosittelee järjestelmää, jossa kotitalouksien kaikki lääkejäte – niin resepti- kuin käsikauppalääkkeetkin – otetaan vastaan keräyspisteissä, esimerkiksi vaarallisen jätteen keräyspaikoissa tai lääkkeiden ostopaikoissa, kuten apteekeissa.

Tämä olisi kotitalouksille yksinkertainen, ympäristöystävällinen ja helposti muistettava tapa päästä eroon lääkejätteestä. Samaa käytäntöä projekti suosittaa myös lemmikkieläinten lääkkeille.

Lääkejätteen hävittäminen kotitalouksien sekajätteen seassa ei ole suositeltavaa. Tämä käytäntö voi olla hyväksyttävä vain siinä tapauksessa, että kotitalousjäte hävitetään tavalla, joka todella tuhoaa kaikki lääkeaineet.

Sairaaloissa syntyvän lääkejätteen osalta hanke suosittelee, että laitokset kokoavat jätteen ja toimittavat sen suoraan vaarallisen jätteen käsittelyyn. Tämä on myös nykyinen käytäntö Itämeren alueen sairaaloissa. Projekti suosittaa, että myös muut terveydenhoidon alan toimijat – esimerkiksi lääkärien yksityisvastaanotot sekä erilaiset hoitokodit ja -laitokset – toimisivat samalla tavalla kuin sairaaloissa toimitaan.

Laajaa tiedottamista suositellaan

Lisäksi projekti suosittelee, että lääkepäästöjen vaikutuksista ja lääkejätteen asianmukaisesta hävittämisestä jaettaisiin tietoa paitsi kansalaisille, myös lääkäreille, eläinlääkäreille ja eläintiloille. Näiden alojen ammattilaisilla on merkittävä rooli siinä, miten lääkejätteen käsittelyn hyvät käytännöt saadaan käyttöön.

CWPharma-hanke suosittaa myös, että apteekkien ja eläinlääkärin vastaanottojen henkilökunta opastaisi asiakkaitaan lääkejätteen asianmukaisessa hävittämisessä. Lisäksi kotitalouksissa ja lääketeollisuudessa syntyvien lääkeaineita sisältävien jätteiden erilliskeräys ja käsittely tulisi yhdenmukaistaa niiden jäteluokittelusta riippumatta.

Syksyn 2020 aikana hanke julkaisee suosituksensa lääkeaineita koskevan ympäristötiedon levittämisen parhaista käytännöistä ja lääketehtaiden ympäristöluvituksen kehittämismahdollisuuksista. Lisäksi projekti julkaisee ohjeistuksen lääkeaineiden käsittelystä jätevedenpuhdistamoissa ja yleissuunnitelman siitä, miten lääkeaineiden kulkeutumista Itämeren ympäristöön voitaisiin parhaiten vähentää.