Ympäristöpääkaupunki Lahti puhdistaa rehevöitynyttä Kymijärveä suodattamalla – uusi menetelmä voi auttaa Suomen muitakin rehevöityneitä vesistöjä

Lahden kaupunki on aloittanut Kymijärven puhdistamisen fosforista vettä suodattamalla. Myös järven hoitokalastuksia ja valuma-alueen vesiensuojelutoimia jatketaan.

Lahden kaupunki kehittää uutta menetelmää vesiensuojeluun. Kaupunki pumppaa vettä suoraan Kymijärvestä, suodattaa siitä fosforin pois ja palauttaa veden järveen. Noin 90 prosenttia fosforista jää hiekkasuodattimeen. Menetelmässä ei tarvita mitään lisättyjä kemikaaleja.

Lahti on Euroopan ympäristöpääkaupunki vuonna 2021. Vesiensuojelu oli kisassa yksi Lahden suurimmista vahvuuksista.

Uusi menetelmä antaa toivoa monille Suomen rehevöityneille, sisäkuormitteisille järville. Sisäkuormitteisuus tarkoittaa sitä, että fosforia on kertynyt järven pohjaan niin paljon, että järvi kuormittaa itse itseään, vaikka uusia päästöjä ei enää tule. Samanlaista menetelmää ei tiettävästi käytetä missään muualla.

“Yleensä järvien kunnostusmenetelmät pyrkivät vain pidättämään fosforin sedimentissä eli pohjassa. Toimet ovat usein tehottomia ja niiden vaikutukset väliaikaisia. Rehevissä oloissa fosfori kiertää ennen pitkää sedimentistä takaisin veteen”, kertoo Lahden vesiensuojelupäällikkö Ismo Malin.

Fosfori pohjasta hyötykäyttöön

Lahdessa järven haitallista sisäistä kuormitusta hyödynnetään. Uudella menetelmällä puhdistetaan nimenomaan syvänteen fosforipitoista alusvettä eli pohjassa olevaa vettä. Näin pohjan fosforivarasto pienenee, ja järvi alkaa karuuntua.

Perinteisissä alusveden puhdistuksissa syvänteiden fosforipitoinen vesi johdetaan alapuolisiin järviin, jolloin niiden kuormitus kasvaa. Lahdessa fosfori otetaan talteen, ja fosforipitoinen hiekkasuodatin hyödynnetään maanparannusaineena.

Rehevöityminen on Lahdessa järvien suurin ongelma

Rehevöityminen on Lahden seudun järvien suurin yksittäinen ongelma. Kymijärvi on rehevyyden takia vain välttävässä ekologisessa tilassa. Rehevöitymistä aiheuttava fosfori on peräisin järven valuma-alueelta muun muassa maa- ja metsätaloudesta sekä vanhalta kaatopaikalta.

Vuosikymmenien kuormituksen aikana fosforia on kertynyt järven pohjamutiin niin paljon, että se aiheuttaa järven nykyiset sinileväkukinnat ja syvänteiden happivajeen, vaikka ulkoinen kuormitus on jo saatu kuriin.

Suodattimen huoltovälit yritetään saada pidemmiksi

Kymijärven alusveden puhdistus alkoi vuonna 2018 Helsingin yliopiston pilottihankkeella, johon ympäristöministeriö myönsi hallituksen kärkihankerahoitusta. Vuonna 2020 Lahden kaupunki laajensi puhdistamoa ELY-keskuksen hankerahoituksen turvin.

Hanke jatkuu vielä vuoden 2021, jolloin haetaan ratkaisuja hiekkasuodattimen nopeaan tukkeutumiseen. Tavoitteena on saada suodattimen huoltovälit pidemmiksi.

Kymijärven tilassa puhdistamon toiminnan odotetaan näkyvän runsaan kymmenen vuoden kuluttua. Samaan aikaan jatketaan järven hoitokalastuksia ja valuma-alueella tehtäviä vesiensuojelutoimia.