Sipoonkorvessa purettiin talkoovoimin 170 laitonta tulipaikkaa – kansallispuistojen kasvaneet kävijämäärät näkyvät laittomien tulipaikkojen määrässä

Rachael Spencer, Sampo Rouhiainen ja Pauliina Luoma-Nirva purkamassa laitonta tulipaikkaa Sipoonkorvessa. Kuva: Maria Rautio-Runeberg/WWF.

Sipoonkorven kansallispuistossa järjestettiin laittomien tulipaikkojen purkutalkoot lauantaina 8. toukokuuta. WWF:n ja Metsähallituksen järjestämiin talkoihin osallistui 16 ennalta valittua talkooryhmää.

Laittomia tulipaikkoja purettiin yhteensä noin 170 kappaletta. Laittomat tulipaikat kuluttavat luontoa ja siksi niistä on tärkeää päästä eroon.

”Retkeilykausi on parhaillaan vilkastumassa, ja tämän kevätsiivouksen jälkeen tännekin on mukavampi tulla nauttimaan luonnosta vastuullisesti”, Metsähallituksen erikoissuunnittelija Joel Heino sanoo.

Virallisilla tulipaikoilla aina muitakin rakenteita, kuten puuvaja ja käymälä

Kansallispuistojen lisääntyneet kävijämäärät näkyvät myös laittomien tulipaikkojen määrässä. Viime syksynä vastaavissa talkoissa Nuuksiossa purettiin peräti 350 laitonta tulipaikkaa. Laittomat tulipaikat kuluttavat luontoa ja kannustavat seuraavaakin kävijää tekemään tulen samaan paikkaan.

”Toivon, että nämä omin luvin tulistelijat toimisivat kuten suurin kävijöistä, eli kunnioittaisivat tätä tärkeää luonnonsuojelualuetta”, Heino sanoo.

Laiton tulipaikka on esimerkiksi väärään paikkaan kasattu nuotiorinki tai maahan palanut mustunut kohta, jossa on tulenteon jäänteitä. Metsähallituksen rakentamilla virallisilla tulipaikoilla on aina myös muita rakennelmia, kuten puuvaja ja kuivakäymälä.

Syynä omiin nuotioihin osin myös tiedon puute

Vapaaehtoisilta kerättyjen tietojen perusteella laittomia tulipaikkoja löytyy erityisesti kansallispuistojen syrjäisemmistä osista. Myös virallisten tulipaikkojen läheisyydestä löytyy laittomia tulipaikkoja, joissa on hyödynnetty valmista puuhuoltoa.

”Kansallispuistojen kävijöille ei välttämättä ole edes selvää, että itse tehdyt tulipaikat ovat laittomia. Kun puisto on siivottu, kävijät on helpompi ohjata luvallisiin paikkoihin”, WWF:n suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki kommentoi.

Laittomia tulipaikkoja rakennetaan paikoille, jotka eivät poluille näy

Jokainen ryhmä kiersi Sipoonkorvessa ryhmäkohtaisia reittejä pitkin. Yhtenä porukkana talkoisiin osallistuivat Sampo Rouhiainen, Rachael Spencer sekä Pauliina Luoma-Nirva. Tiimi löysi ensimmäisen tulipaikan korkealta kallion päältä.

”Parhaiten tulipaikkoja löytyy paikoista, joihin paistaa aurinko tai jotka ovat järven rannalla. Yleensäkin paikoista, jotka eivät näy poluille”, Luoma-Nirva sanoo.

Myös arvokasta tietoa puiston käytöstä

WWF on järjestänyt Suomessa vapaaehtoistoimintaa ja talkoita jo vuodesta 1977. WWF:n vapaaehtoistoiminnasta vastaava suojeluasiantuntija Teemu Niinimäki oli Sipoonkorven talkoisiin erittäin tyytyväinen.

”Tulipaikkoja löytyi paljon ja samalla saimme myös arvokasta tietoa puiston käytöstä ylipäätään. Myös talkoolaisten palaute on ollut erittäin positiivista. Toki toiveissa on, että myöhemmin pääsemme talkoilemaan yli vuoden tauon jälkeen isommissakin porukoissa”, Niinimäki sanoo.

”Tämä taisi olla ensimmäinen kerta, kun aluetta siivottiin näin koordinoidusti kansallispuiston kymmenvuotisen olemassaolon aikana. Osa nuotiopaikoista oli selvästi uusia ja joissakin kuvissa näkyi selvästi kansallispuistoa vanhempaa historiaa”, erikoissuunnittelija Heino summaa.