Vanhaan Vasaralankosken uomaan rakennettu kalatie avattiin elokuun lopussa. Kalatietä pidetään auki vapaaehtoisesti vuoden ympäri, jotta siitä kehittyisi vaelluskaloille mahdollisimman houkutteleva elinympäristö.
Joroisten Maaveden voimalaitoksen ohittava kalannousuväylä koostuu luonnonmukaisesta uomasta ja Katajamäentien alittavasta noin 22 metriä pitkästä rumpuputkesta. Väylän kokonaispituus on noin 480 metriä ja se rakennettiin alkuperäisen Vasaralankosken paikalle. Väylä sijaitsee Maaveden ja Sysmään laskevan Kiekanlahden välissä.
Rakennustyöt aloitettiin kesällä 2023 tien alittavasta rumpuputkesta ja tänä kesänä keskityttiin vuosikymmenien aikana metsittyneen ja kuivuneen vanhan vesiuoman viimeistelyyn. Uoman pohjaa kunnostettiin muun muassa kiveämällä, jotta se olisi muodoiltaan ja virtausolosuhteiltaan vaihteleva. Kalatie avattiin 21. elokuuta.
Vanhan uoman pohjaan lisättiin esimerkiksi kiviä
”Vanha uoma ei täysin sellaisenaan sopinut kalatieksi, vaan pohjaan lisättiin esimerkiksi kiviä, jotka tarjoavat lepo- ja suojapaikkoja kaloille. Projektissa on kiinnitetty tähän paljon huomiota, ja meillä on ollut esimerkiksi suunnittelusta vastannut asiantuntija ohjaamassa kivien asettelua.”
”Kohde toteutettiin niin sanottuna nousevana kalatienä, jonka tavoitteena on, että myös heikompiuintiset kalat voivat käyttää sitä. Virtaava vesi tulee vielä muokkaamaan uomaa sille sopivaan muotoon”, sanoo Savon Voiman ympäristö- ja maankäyttöpäällikkö Sanna Turunen.
Kalatietä piti pengertää suunniteltua enemmän
Periaatteena kalatien suunnittelussa oli, että vanhan uoman kova pohja saadaan maltillisilla kaivutöillä esiin ja samalla muodostettua paikoin reuna-alueiltaan matalaan kalatiehen paremmin vettä keskittävä uoma.
Jonkin verran haasteita projektissa aiheutti rakennusalueen alaosan pehmeys, jonka vuoksi kalatietä täytyi pengertää suunniteltua enemmän veden pysymiseksi uomassa.
”Rakennusmateriaalien kuljetus aiheutti aluksi pientä päänvaivaa, mutta ammattitaitoisen urakoitsijan ja asianmukaisen kuljetuskaluston ansiosta sekin hoitui lopulta erinomaisesti. Reitin yläosassa sijaitsevan vanhan myllyn säilyminen vauriotta tuli huomioida niin, että kalatie suunniteltiin kiertämään myllyn herkät rakenteet”, kertoo suunnittelusta vastannut ja valmistumista valvonut Afry Finland Oy:n suunnitteluinsinööri Akseli Haliseva projektin vaiheista.
Kalatie ei aiheuta muutoksia pääuoman virtaamiin tai vedenkorkeuksiin tai Maaveden vedenkorkeuksiin.
Vaelluskalakantojen palautuminen vie aikaa
Vesivoiman tuotantoon liittyvät rakenteet voivat estää kalojen luonnollista kulkua ja siksi erikseen rakennettavilla kulkureitillä pyritään parantamaan kalojen elinolosuhteita ja palauttamaan kalojen nousureittejä. Kalateiden rakentaminen voi kuulua vesivoimalaitoksen lupavelvoitteisiin tai se voi olla vapaaehtoinen vastuullisuustoimenpide.
”Vasaralankosken kalatiehanke on osa Saimaan järvitaimen Joroisvirran reitille -kärkihankekokonaisuutta. Vasaralanjoen uomaa avaamalla saadaan aikaan luonnonmukainen nousureitti Maaveden voimalaitoksen ohi Sysmästä Maaveteen ja näin parannettua ja laajennettua elinympäristöä yläreitillä, jotta myöhemmin toteutettavaksi suunnitellun Liunan kalatien vaikuttavuus reitin alaosassa vahvistuu”, Turunen kertoo.
Vaelluskalakantojen palautuminen vie aikaa ja vaatii pitkäjänteisyyttä. Suunnitelmissa kuitenkin on, että tulevien vuosien aikana Savon Voima seuraa Vasaralankosken kalannousuväylän toimivuutta eri tavoin. Turusen mukaan uomaa tullaan pitämään esimerkiksi auki ympärivuotisesti vaaditun minimiajan sijaan.
”Ohjaamme kesäaikaisen minimivirtaaman uomaan ympäri vuoden, jotta uoman vaikutus kasvaisi ja se olisi houkutteleva kaloille. Uskomme, että myös rakennetun uoman ympärille muodostuvalla elinympäristöllä on positiivinen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen.”
Kalastaminen kalatiessä on kielletty
Vasaralankoski on jatkossa kalastuslaissa määritelty, kalankulkua turvaamaan tehty uoma, joten kalastuslain 71 §:n nojalla kalatiessä kalastaminen on kielletty.
Vasaralankosken kalatien koneurakoinnista vastasi Savon Kuljetus Oy ja Maanrakennus Kortelainen Oy. Muita hankkeeseen osallistuneita tahoja olivat muun muassa Joroisten kunta, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon ELY-keskukset sekä alueen kalatalousalueet.