Suomen kansallispuistoihin tehtiin vuonna 2017 yli 3,1 miljoonaa käyntiä, mikä merkitsee kymmenen prosentin kasvua edellisvuoteen verrattuna. Kansallispuistokävijöiden lähiseudulle jättämän rahankäytön vaikutus kasvoi 15 prosenttia, ja heidän itsensä arvioima käyntien terveyshyöty on 310 miljoonan euron arvoinen.

Samaan aikaan kun kansallispuistoja hoitava Metsähallitus iloitsee kansallispuistojen suosiosta, sitä huolettaa varojen riittävyys kansallispuistojen ja historiakohteiden hoitoon ja kunnostukseen. Kohteiden hyvä kunto on edellytys luontomatkailun edistämiselle ja kohteiden arvojen turvaamiselle.

Kansallispuistojen käyntimäärä nousi 2017 edellisestä vuodesta 10 prosenttia, ja vaikka noususta jätettäisiin pois uusi kansallispuisto Hossa Suomussalmella, nousua on 6 prosenttia.

Hossa oli aiemmin valtion retkeilyalue, ja sen kansallispuistostatus lisäsi sen käyntimääriä lähes 100 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Muut suurimmat nousijat olivat Urho Kekkosen, Repoveden, Kolin, Pallas-Yllästunturin, Syötteen ja Selkämeren kansallispuistot.

Suomi100 lisäsi näkyvyyttä

Kansallispuistojen suosion nousuun vaikuttivat muun muassa luonnon vahva näkyvyys osana Suomi100-juhlintaa sekä Luonnon päivät -hankkeen suuret tapahtumat kansallispuistoissa. Myös kansainvälisten matkailijoiden osuus kasvaa.

”Olemme haltioissamme, että Suomen luonto ja kansallispuistot ovat ottaneet näin vahvan paikan Suomen matkailussa sekä kansalaisten vapaa-ajan vietossa, sanoo luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta.

Suuret talous- ja terveysvaikutukset

Metsähallitus seuraa kävijöiden rahankäytön paikallistaloudellisia vaikutuksia kansallispuistojen lisäksi valtion retkeilyalueilla, eräillä muilla merkittävillä luontokohteilla sekä merkittävillä historiakohteilla. Kaikkien paikallistalouslaskennan piirissä olevien kohteiden talousvaikutukset nousivat viime vuodesta 25,9 miljoonaa euroa eli 11 prosenttia ollen yhteensä 258 miljoonaa euroa.

Suojelualueiden kävijät kokevat saavansa käynnistään myös merkittäviä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijätutkimusten mukaan luonto- ja historiakohteiden kävijöistä yli 87 pronsettia kokee vierailulla olleen melko tai erittäin paljon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia. Kävijät arvottivat kokemansa terveys- ja hyvinvointihyödyt noin 100 euron arvoisiksi käyntiä kohden.

Rahoitus ei vastaa käyttöpainetta

Asiakastyytyväisyys Metsähallituksen luonto- ja historiakohteissa on edelleen hyvä: 4,34 asteikolla 1–5.

Metsähallitus pelkää kuitenkin, että nykyrahoituksen taso ei riitä turvaamaan jatkossa hyvää kävijäkokemusta ja sitä kautta luontomatkailun kehittymistä.

”Meitä on kohdeltu hyvin valtion haasteellisessa rahoitustilanteessa, mutta perusrahoitus ei riitä varmistamaan palvelujen tasoa. Kohteiden infraa, kuten pysäköintimahdollisuuksia on kehitettävä kärkikohteilla kuten vaikka Nuuksiossa, Repovedellä, Kolilla ja Ylläksellä.”

Korjausvelka huolestuttaa

Kehittämistarpeiden lisäksi meillä on huomattava korjausvelka, jonka arvioimme kansallispuistojen ja muiden kohteidemme reittien, rakennusten ja rakennelmien osalta noin 44 miljoonan euron suuruiseksi. Historiakohteilla se on yli 70 miljoonaa euroa, sanoo luonnon virkistys- ja matkailukäytön päällikkö Sakari Kokkonen.

Metsähallitus korostaa, että lisärahoitus on tarpeen myös kohteiden luonto- ja kulttuuriperintöarvojen turvaamiseksi.

”Jos nämä arvot menetetään, kohteet menettävät vetovoimatekijänsä. Silloin luonto- ja 21.8.2017 – kulttuurimatkailun edellytykset menetetään myös”, Timo Tanninen toteaa.