Suomalainen tutkijaryhmä osoitti geneettisten tutkimusmenetelmien avulla lohen mereisten ravintovarojen muutoksen vaikuttavan Tenon lohen koon pienenemiseen. Myös muutokset lohen kalastuksessa Tenojoessa ovat yhteydessä lohen kokoon.
Tuore Science-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että Tenojoen lohen koon pieneneminen on yhteydessä sekä lohen kalastukseen Tenojoessa että epäsuorasti kalastukseen Jäämerellä, jossa lohen tärkeää ravintokohdetta, villakuoretta, on kalastettu voimakkaasti.
Heikko villakuorekanta pienentää lohta
Villakuorekannan koko on vaihdellut rajusti viime vuosikymmeninä, ja kannan vaihtelu on yhteydessä Tenon lohen sukukypsyysikää säätelevän geenin muutoksiin. Heikkojen villakuorekantojen aikana lohien koko pienenee.
”Kasvatetun lohen tuotannossa rehuna käytetyn villakuoreen kalastus vaikuttaa epäsuorasti Tenon lohen geneettiseen muutokseen ja koon pienenemiseen”, sanoo professori Craig Primmer Helsingin yliopistosta.
”Viime aikoina kehitys on kulkenut kohti muiden proteiinilähteiden käyttöä kalankasvatuksen rehuna. Tämä tutkimustulos osoittaa näiden pyrkimysten tärkeyden lohikantojen monimuotoisuuden turvaamiseksi”, jatkaa Primmer.
Patopyynti vähentynyt Tenossa – yllättäen pienten lohien osuus kasvanut
Myös lohenkalastuksen muutokset Tenojoessa vaikuttavat lohen sukukypsyysikään ja kokoon. Perinteinen lohipato pyydystää erityisesti pienempää, yhden vuoden meressä kasvanutta lohta. Patopyynti on vähentynyt jyrkästi viime vuosikymmeninä ja samaan aikaan pienten lohien osuus on kasvanut Tenojoessa.
”Tämä tulos yllätti, koska verkkokalastuksen oletetaan yleensä pyydystävän erityisesti suurempaa lohta. Keskustelu saamelaisten kalastajien kanssa osoitti perinteisen tiedon tärkeyden: lohipadon verkon silmäkoko, pyynnin ajoittuminen sekä padon käyttö etenkin matalilla jokialueille kohdistavat pyyntiä erityisesti pienempiin lohiin”, kertoo tutkimusprofessori Jaakko Erkinaro Luonnonvarakeskuksesta (Luke).
Lohi tulee sukukypsäksi nuorempana ja pienempänä kuin ennen
”Osoitimme jo aiemmassa tutkimuksessamme, että Tenon lohen sukukypsyyden saavuttamisen ikä ja lohen koko ovat pienentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana”, kertoo Yann Czorlich, artikkelin pääkirjoittaja.
”Nyt selvitettiin kehitykseen vaikuttaneita syitä sekä ympäristöolosuhteiden että ihmistoiminnan vaikutuksia. Keräsimme laajoja tietoja muun muassa meriveden lämpötilamuutoksista, lohenkalastuksen tehon vaihteluista ja Jäämeren kalalajien kalastuksesta, jotka yhdistettiin pitkän aikavälin aineistoihin Tenojoen lohikantojen muutoksesta.”
Aineistoa käytössä yli 40 vuoden ajalta
Tutkimuksessa hyödynnettiin Luken ainutlaatuisia seurantatietoja ja lohien suomunäytekokoelmia yli 40 vuoden ajalta. Tenojoen kalastajat ovat keränneet suomunäytteitä lohisaaliistaan 1970-luvulta lähtien.
Suomunäytteistä saatiin selville lohien ikä ja koko sekä eristettiin tutkimuksessa käytetty DNA.
Tutkimusryhmä koostui Helsingin yliopiston, Luken ja Turun yliopiston tutkijoista. Tutkimusrahoitusta saatiin Suomen Akatemialta ja Euroopan tutkimusneuvostolta.