Janakkalassa virtaavan Tervajoen pohjasedimenteistä löytyy edelleen suuria pitoisuuksia PCB-yhdisteitä, vaikka PCB-yhdisteiden käyttö päättyi jo 40 vuotta sitten. Hämeen ELY-keskuksen teettämässä selvityksessä Tervajoen pohjamutien PCB-pitoisuudet ylittivät maaperän pilaantuneisuuden ohjearvon pahimmillaan 18-kertaisesti ja joen sedimentin kaivamista ja ruoppaamista tulee välttää jatkossakin.
Kantahämäläisellä Kernaalanjärvellä ja siihen laskevalla Tervajoella on pitkä kuormitushistoria. Tervakoski Oy:n paperitehtaalla käytettiin PCB-yhdisteitä sähkölaboratoriossa muuntajapapereiden laadunvarmistustesteissä Suomen Pankin omistajavuosina 1956–1984, eli ennen kuin PCB-yhdisteiden haitallisuudesta oli tietoa.
PCB-yhdisteitä joutui tehtaan viemäriverkoston kautta vesistöön, ja niitä kulkeutui veden mukana Kernaalanjärveen ja siitä eteenpäin Vanajavedelle. Vuodesta 1970 alkaen PCB-jäteöljyt kerättiin Tervakoskella tynnyreihin hävitettäväksi muualla. PCB-yhdisteiden valmistus ja myynti kiellettiin Suomessa vuonna 1990.
Tervajoen sedimenttien pitoisuudet päätettiin selvittää
On ollut pitkään tiedossa, että Kernaalanjärvessä on järvien pohjamudissa korkeita PCB-yhdisteiden pitoisuuksia. Tervajoen sedimenttien pitoisuuksista ei kuitenkaan ollut tuoretta tietoa. Hämeen ELY-keskus päätti selvittää, joko Tervajoen sedimentit ovat huuhtoutuneet puhtaaksi – olihan kuormituksen päättymisestä jo kulunut 40 vuotta.
Sen jälkeen Tervajoessa oli virrannut kolme miljardia kuutiota vettä. Myös Kernaalanjärvessä vuosina 1988–2008 tehtyjen simpukkatutkimusten tulokset kertoivat myönteisestä kehityksestä.
Sedimentti pilaantunutta kolmessa pisteessä neljästä
Hämeen ELY-keskus tilasi selvityksen KVVY Tutkimus Oy:ltä. Syys-lokakuussa 2024 toteutetussa tutkimuksessa otettiin sedimenttinäytteitä neljästä pisteestä Tervajoen varrelta. Pisteiksi valittiin runsassedimenttisiä uoman kohtia.
Kaikki pisteet sijaitsivat Tervakosken keskustan ja 130-tien (vanha kolmostie) välillä. Sedimentistä tutkittiin pitoisuudet eri syvyyksillä: 0–10 senttimetrin, 10–30 senttimetrin ja 30–50 senttimetrin syvyyksistä.
PCB-yhdisteitä todettiin kaikissa tutkituissa pisteissä. Hämeen ELY-keskus arvioi sedimenttien olevan pilaantunutta kolmessa pisteessä. Yksi piste oli pilaantumaton. Korkeat pitoisuudet olivat yllätys Hämeen ELY-keskuksen asiantuntijoille, jotka olivat toivoneet menneisyyden painolastien vaikutuksen jo hälvenneen.
Pilaantunein sedimentti löytyi kauimmasta pisteestä
Puhtainta oli pisteessä, joka sijaitsi lähimpänä tehdasta, noin 700 metrin etäisyydellä. Siinä kohdassa pintasedimentin PCB-yhdisteiden yhteenlaskettu summa oli 42,4 µg/kg. Syvemmällä sedimentti oli puhdasta. Pitoisuudet alittivat maaperän pilaantuneisuuden kynnysarvon; sedimentti oli tässä pisteessä pilaantumatonta.
Voimakkaimmin pilaantunutta sedimentti oli päästölähteeseen nähden kauimmassa pisteessä, vanhan kolmostien varrella, noin kahden kilometrin etäisyydellä tehtaasta. Siellä todettiin korkeita PCB-pitoisuuksia kaikilla syvyyksillä.
Tässä pisteessä PCB-yhdisteiden yhteenlaskettu summa oli korkeimmillaan sedimentin keskikerroksessa, yli 9 000 µg/kg, eli yli 9 milligrammaa kilossa. Tässä pisteessä summa-PCB-pitoisuudet ylittivät maaperän pilaantuneisuuden ohjearvon (500 µg/kg) 18-kertaisesti.
Myös kahden välille jäävän pisteen pitoisuudet olivat koholla ja sedimentti pilaantunutta. Toisessa pisteessä pintakerros oli pilaantunein (summa-PCB 4 274 µg/kg), mutta syvin kerros oli puhdas. Kolmannessa pisteessä voimakkaimmin pilaantunut sedimentti löytyi syvimmästä kerroksesta (summa-PCB 1 440 µg/kg).
Parasta hoitoa on antaa sedimentin olla koskemattomana
Hämeen ELY-keskus ei jatka Tervajoen sedimenttien tutkimusta eikä suunnittele uoman kunnostusta. Sedimentin sekoittuminen kunnostuksen yhteydessä lisäisi PCB-yhdisteiden paluuta kiertoon vesiekosysteemissä ja saattaisi mm. kohottaa kalojen PCB-pitoisuuksia. Parasta hoitoa on antaa sedimentin olla mahdollisimman koskemattomana.
Mikäli muille toimijoille tulee tarve ruopata Tervajoen varrella, Hämeen ELY-keskus kehottaa toimijoita varautumaan ensin perusteellisten haitta-ainetutkimusten teettämiseen ja vesitalousluvan hakemiseen sekä kunnostuksen tekniseen haasteellisuuteen ja kalleuteen.
Ei muutoksia kalansyöntisuosituksiin
Tämä tutkimus ei ainakaan tässä vaiheessa aiheuta muutoksia Kernaalanjärvestä pyydettyjen kalojen syöntirajoituksiin (liite 3). Janakkalan kunta paikallisena terveydensuojelun viranomaisena on suositellut, että Kernaalanjärven haukien ja ahventen käyttöä rajoitetaan kahteen syöntikertaan kuukaudessa.
Ankeriasta ei suositeltu käytettävän ravintona lainkaan. Kyseisiä kaloja ei saa myöskään pitää kaupan. Kuhan käyttöön rajoituksia ei ole esitetty. Kalojen PCB-pitoisuuksia tarkkaillaan kolmen vuoden välein.
