Lohikuolemiin liittyviä tutkimuksia Tornionjoella jatketaan kesällä 2020 kalastuskorttivaroin suomalais-ruotsalaisena yhteishankkeena. Kesän aikana selvitetään vaurioiden ja poikkeavan käyttäytymisen esiintymistä lohilla sekä Tornionjoen edustan merialueella että joella. Näytekalat saadaan yhteistyössä mukana olevilta kalastajilta.

Hanketta koordinoi Luonnonvarakeskus (Luke) ja lisäksi Suomesta on mukana Ruokavirasto sekä Ruotsista Statens Veterinärmedicinska Anstalt (SVA) ja Sveriges Lantbruksuniversitet (SLU).

”Tähänastisen tiedon perusteella lohikuolemien syynä näyttää olevan useita tekijöitä. Yleisin löydös ovat olleet eri syistä johtuvat ihohaavat, mutta myös ihoverenvuodot ja pinnalliset ihotulehdukset etenkin kalojen vatsapuolella ovat näytteissä tavallisia. Vesihometautia, joka tarttuu herkästi kalan rikkoutuneeseen ihoon, pidetään sen sijaan lohien toissijaisena kuolinsyynä”, toteaa tutkimusprofessori Perttu Koski Ruokavirastosta.

Lohikuolemat huolenaiheena kesästä 2014 alkaen

Tutkimushankkeessa kerätään tietoa lohien ulkoisesta kunnosta nousukauden aikana ja otetaan huono- ja hyväkuntoisista kaloista näytteitä tautitutkimustarkoituksiin sekä Tornion edustan merialueella että joella. Lisäksi joella merkitään lohia ja meritaimenia radiolähettimillä nousukauden eri ajankohtina kalojen käyttäytymisen seuraamiseksi.

Tornionjoen nousulohen kuolleisuus on huolettanut Suomen ja Ruotsin puolella kesästä 2014 lähtien, jolloin vesistöalueelta löydettiin normaalia enemmän kuolleita lohia ja nousevissa lohissa todettiin paljon ihovaurioita. Asia nousi julkisuuteen viimeksi kesällä 2019, jolloin lohissa kerrottiin havaitun aiemmasta poikkeavia oireita, kuten yleistä heikkoutta ja passiivisuutta.

Hyviä näytteitä tarvitaan lisää

Ruokavirasto toivoo tulevana kesänä kalastajilta ja muilta kansalaisilta entistä kiinteämpää yhteydenpitoa. ”Useana kesänä hyvien näytteiden saaminen sairaista kaloista on ollut vaikeaa: sairaan lohen kuljettamista tutkittavaksi ennen sen kuolemaa ei ole helppo järjestää. Yhteishankkeen saamilla resursseilla voidaan järjestää aiempaa kattavampi ja laadukkaampi näytteiden keruu sekä haavaisista ja nousuhaluttomista lohista että verrokkeja ulkoisesti normaalien joukosta”, sanoo Koski.

Jos kalastajat havaitsevat sairaita nousulohia tai -taimenia, Ruokavirasto toivoo heidän ottavan suoraan yhteyttä Oulun toimipaikkaan, p. 040 569 4541. Ilmoitukset normaaleista poikkeavista ja kuolleista kaloista voi tehdä myös erityiseen ilmoitusportaaliin, josta tutkijat saavat tiedon havainnoista.

Osalla haavaisista kaloista on esiintynyt mahan puolella ihon veristä haavautumaa tai voimakasta verentungosta. Samankaltaisia muutoksia on havaittu Suomen ja Ruotsin lisäksi viime ja tänä vuonna myös muualla, muun muassa Norjassa ja Brittein saarten lohijoissa. Erityisesti toivotaan yhteydenottoja kalastajilta, jotka havaitsevat nousukaloissa tällaisia muutoksia.

Ota yhteyttä ennen näytteen lähettämistä

Ilman yksityiskohtaisia järjestelyjä näytteiden lähettäminen Tornionjoen vesistöalueelta Ruokaviraston Oulun toimipaikkaan on usein hankalaa. Ruokavirasto toivookin olemaan ensin yhteydessä sairaita tai vastakuolleita lohia löydettäessä. Näin näytteiden hankinnasta voidaan sopia yksityiskohtaisemmin.

Näytteitä toivotaan erityisesti lohista, joissa ilmenee tautioireita, mutta ei vielä voimakasta vesihometartuntaa. Parhaita näytteitä saadaan, jos kala voidaan sumputtaa, kunnes näytteenotto voidaan toteuttaa suunnitellusti. Kuolleina löytyneet lohet ovat liian pilaantuneita tutkittaviksi.