Metsätyökoneet ajoivat joen yli ja mahdollisesti jopa tuhansia erittäin uhanalaisia raakkuja kuoli Suomussalmella – poliisi tutkii törkeänä luonnonsuojelurikoksena

Suomussalmen Hukkajokea metsätyökoneiden aiheuttamien tuhojen jäljiltä. Jopa tuhansien erittäin uhanalaisten jokihelmisimpukoiden eli raakkujen pelätään kuolleen. Kuva: Pirkko-Liisa Luhta/Metsähallitus.

Suomussalmen pohjoisosissa sijaitsevassa Hukkajoessa on kuollut arviolta jopa tuhansia jokihelmisimpukoita. Oulun poliisi tutkii tapausta törkeänä luonnonsuojelurikoksena. Metsähallitus teki tutkintapyynnön asiaan liittyen.

Raakkua suojellaan Metsähallituksessa LIFE Revives -hankkeessa, jonka työntekijät ovat parhaillaan Kainuun ELY-keskuksen ja puut ostaneen metsäyhtiön pyynnöstä siirtämässä raakkuja turvaan tuhoutuneelta alueelta.

Hukkajoen raakkutuhot tulivat esiin Metsähallitukselle viime viikolla, kun LIFE Revives -hankkeen tilaamat tutkijat olivat tekemässä kartoitusta jokihelmisimpukoiden tilasta alueella. Metsähallitus vastaa jokihelmisimpukan eli raakun suojelusta Suomessa ja teki asiasta tutkintapyynnön poliisille. Tuhoalue sijaitsee yksityismailla.

Vaurioita noin 150–200 metrin matkalla

Jokihelmisimpukat ovat kuolleet, kun hakkuita tekevä metsätyökoneet ovat kuljettaneet puuta ajamalla joen yli. Jokeen oli ajourilta päätynyt runsaasti mutaa, hiekkaa ja hakkuutähteitä.

”Jokihelmisimpukan ja sen isäntälajin taimenen elinympäristö on vaurioitunut arviolta 150–200 metrin pituiselta matkalta. Hukkajoki oli yksi neljästä hankkeemme joesta, jossa jokihelmisimpukan kantaa seurataan, mutta hyvässä kunnossa olleelle joelle ei ollut tarkoitus tehdä kunnostuksia. Tavoitteena oli vertailla raakkukannan tilaa niihin virtavesiin, joissa raakun elinympäristöä aktiivisesti kunnostetaan”, kertoo LIFE Revives -hankkeen projektipäällikkö Pirkko-Liisa Luhta.

Yksi pahimmista tapahtumista raakun kannalta

LIFE Revives -hankkeessa kunnostuksia tekevät ammattilaiset aloittivat eilen tiistaina 20. elokuuta Hukkajoella korjaustyöt, joiden tavoitteena on pelastaa joen raakkukannasta se, mikä vielä on mahdollista.

”Keskeytimme Revivesin omat raakkujokien kunnostustyömme Puolangalla ja Taivalkoskella ja lähdimme kunnostajien kanssa Hukkajoelle sekä Kainuun ELY-keskuksen että puut ostaneen metsäyhtiön pyynnöstä. Raakkujoen kunnostaminen vaatii erityisosaamista ja poikkeuslupia, jota meillä hankkeessa onneksi on. Tosin vastaavaa kuin nyt teemme Hukkajoella, ei ole aiemmin tehty. Tuhot raakun näkökulmasta Hukkajoella ovat yksi pahimmista tapahtumista, joka meille on tullut vastaan”, Luhta sanoo.

FAKTA: Jokihelmisimpukan eli raakun suojelu
• Jokihelmisimpukka on erittäin uhanalainen laji, joka elää joissa ja puroissa. Rauhoitetulle raakulle on määritelty korvausarvo, 589 euroa per raakku. (Ympäristöministeriön asetus rauhoitettujen eläinten ja kasvien ohjeellisista arviosta 9/2002).
• Raakku on merkki puhtaasta vedestä: se puhdistaa vettä ravintoa haaliessaan. Raakku onkin avainlaji, joka samalla luo erinomaisen elinympäristön muille eliölle. Jos avainlaji katoaa ekosysteemistä, katoaa sen mukana moni muukin laji.
• Raakun suojelua tehdään LIFE Revives-hankkeessa, jota vetää Jyväskylän yliopisto, Metsähallituksen Luontopalvelut on mukana.
• Ympäristöministeriö julkaisi tammikuussa 2021 Suomen ensimmäisen jokihelmisimpukan suojeluohjelman. Suojeluohjelman yksi tavoite oli parantaa tiedonkulkua maanomistajille virtavesistä, joissa jokihelmisimpukkaa esiintyy. Maanomistajat saavat Metsäkeskukselta tietopaketin ja toimintaohjeet, jos metsänhakkuita suunnitellaan raakkupuron tai -joen valuma-alueelle sekä vielä ELY-keskukselta tarkemmat ohjeet.