Uusi julkaisu kannustaa ja tukee pienvesien suojelutyötä – ensimmäinen kokoava opas pienvesien tunnistamisesta ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä

Luonnontilainen lähdenoro. Kuva: Jari Ilmonen

Purot, lähteet ja muut pienvedet ovat valtakunnallisesti tarkasteltuna hälyttävän huonossa tilassa. Uusi opas tukee vesien tilasta huolestuneita asukkaita, viranomaisia ja yhdistyksiä käytännön työssä ja taustan ymmärtämisessä. Suojelutyön suunnittelussa on hyvä tuntea pienvesiin liittyvä lainsäädäntö, käsitteet ja määritelmät. Oppaan ohjeet auttavat myös tunnistamaan erilaiset pienvedet maastossa.

Pienvesiä ovat purot, lammet, norot, lähteet sekä maankohoamisen seurauksena syntyneet kluuvijärvet ja fladat. Pienvedet kärsivät muun muassa ojituksista, hakkuista, vesirakentamisesta ja vesistöjen rehevöitymisestä. Uusia uhkia aiheuttavat ilmastonmuutos ja vieraslajit.

Suomessa arvioidaan olevan noin 100 000 kilometriä puroja ja noroja, 100 000-200 000 lähdettä ja 200 000 alle 10 hehtaarin lampea. Maankohoamisen seurauksena syntyneitä fladoja on noin 1 500 ja kluuvijärviä noin 450.

”Pienvesien suojelu, kunnostaminen ja ennallistaminen ovat ajankohtaisia ja tärkeitä, koska pienvesien uhanalaistumiskehitys pitäisi pysäyttää. Samalla pelastetaan muun muassa niistä riippuvaista uhanalaista lajistoa, kuten hyönteisiä, kasveja ja kaloja”, toteaa vesiasiantuntija Janne Tolonen Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus Valoniasta.

Pienvedet ovat tärkeitä ekosysteemien toiminnassa

Pienvesillä on merkittävä vaikutus veden kiertokulkuun ja ekosysteemien toimintaan, sillä ne kytkevät erilaiset ympäristöt toisiinsa. Monet lajit ovat riippuvaisia pienvesistä.

Vuonna 2018 päivitetyn Suomen luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnin mukaan pienvesiluontotyyppien tila on heikentynyt verrattuna vuoden 2008 arviointiin. Kaikkien sisävesien luontotyyppien tila on Etelä-Suomessa heikompi kuin Pohjois-Suomessa, mikä johtuu suuresta maankäyttöpaineesta.

Lainsäädäntö suojaa pienvesiä – opas auttaa sen tulkinnassa

”Lainsäädäntö suojaa pienvesiä, mutta sen tulkinta koetaan usein vaikeaksi eikä suojelunarvoisia pienvesiä aina tunnisteta maastossa. Uusi julkaisu on ensimmäinen kokoava opas pienvesien tunnistamisesta ja niihin liittyvästä lainsäädännöstä”, kertaa suunnittelija Liisa Hämäläinen Suomen ympäristökeskuksesta.

Julkaisu on osa ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2015 julkaiseman pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategian täytäntöönpanoa.

Pienvesiopas – Pienvesien tunnistaminen ja lainsäädäntö

Pienvesien suojelu- ja kunnostusstrategia