Luonnonvarakeskuksen (Luke) uutisoi nettisivuillaan käyttöön ottamastaan uudesta vaelluskalojen seurantapalvelusta. Sen avulla taimenten vaelluskäyttäytymistä voidaan seurata kahdessa purossa, jotka ovat Vantaanjoen Longinoja ja Hupisaarten purot Oulussa.
Vedenalainen seuranta perustuu kalojen PIT-merkintään (Passive Integrated Transponder). Kaloihin asennettava PIT-mikrosiru on samankaltainen kuin käytetään koirilla tai kissoilla.
Longinojassa, joka on Vantaanjoen alin sivupuro, on alun perin lisääntynyt meressä vaeltava taimenkanta. Taimen kuitenkin katosi patoamisten ja veden laadun heikentymisen myötä 1900-luvun alkupuolella.
Longinojan poikastiheydet vakiintuneet erittäin korkealle tasolle
Vuonna 1998 Longinojaan istutettiin ensimmäiset taimenenpoikaset ja sen jälkeen kutevia emokaloja on havaittu joessa 2000-luvun alusta lähtien. Ensimmäiset luonnossa syntyneet poikaset löydettiin vuonna 2005.
”Nykyisin Longinojassa kutee vuosittain runsaasti sekä merestä nousevia että paikallisia emokaloja ja poikastiheydet ovat vakiintuneet erittäin korkealle tasolle”, Luken tutkija Ari Saura iloitsee.
Lähes 500 taimenta merkittiin viime syksynä
”Longinojan alaosaan asennettiin kesällä 2020 kaksi porttia, joiden PIT-antennit rekisteröivät porteista kulkevia PIT-merkittyjä taimenia. Kahden peräkkäisen portin avulla saadaan selville vaeltavatko taimenet ala- vai ylävirtaan päin. Havainnot merkityistä taimenista tallentuvat automaattisesti GSM-verkon kautta Luken ylläpitämään tietokantaan”, Saura selvittää.
”Tähän mennessä on tehty havaintoja 165 merkitystä taimenyksilöstä, joista 116 on vaeltanut alaspäin kohti merta. Yhteensä taimenia merkittiin lokakuussa 488 yksilöä. Ensimmäisistä merivaellukselta palaavista taimenista on odotettavissa havaintoja syksyllä 2021”, Saura kertoo.
Hupisaaren puroihin merkittyjä taimenia 2018 syksystä alkaen
Luke on siirtänyt aikuisia kutuvalmiita PIT-merkittyjä taimenia myös Oulun Hupisaarten puroihin syksystä 2018 alkaen. Myös muutama lohi ja harjus on merkitty. Tämä kevät saattaa olla historiallinen, sillä ensimmäiset Hupisaarilla syntyneet poikaset voivat lähteä merivaellukselleen jo nyt 2-vuotiaina.
”Tämä on aika iso juttu, koska Oulujoessa ei oikeastaan omaa taimentuotantoa enää ole ja nyt sitä on sinne syntynyt vuosikymmenien tauon jälkeen. On myös mahdollista, että osa poikasista jää puroihin kokonaan, Luken erikoistutkija Pauliina Louhi innostuu.
”Syksyllä 2019 merkittiin 185 vaelluskalan saman kevään poikasta, joista neljä oli lohta ja neljä harjusta, loput taimenia. Näistä kaloista havaittiin uudelleen 28 kalaa syksyllä 2020, jolloin merkittiin yhteensä 429 kpl 0- ja 1-vuotiasta taimenen poikasta”, Louhi kertoo.
Hupisaarten purojen seurantapalvelussa on saatavilla taustatietoa merkityistä kaloista
Palveluun on eroteltu kesänvanhat (0+) ja vanhemmat poikaset (1+) sekä aikuiset puroihin siirretyt taimenet. Lisäksi palvelussa on myös tietoa kalojen alkuperästä, eli onko poikanen syntynyt Hupisaarilla, onko poikanen mereltä nousseiden tai Hupisaarille siirrettyjen kalojen jälkeläinen, sekä tietoa yksilöiden pituudesta ja painosta, Louhi täsmentää.
Oulun Hupisaarten kaupunkipuiston läpi virtaavassa puroverkoston ovat jälleen löytäneet monet kalalajit. Taimenen poikastuotanto on käynnistynyt puroissa hyvin.
Kalahavainnot, Hupisaarten purot
