Järvenpään Haarajoen padon purkamiselle on myönnetty vesilupa. Pato on Vantaanjoen vesistön viimeinen täydellinen este vaelluskalojen nousulle ja sen purkamisen myötä taimenet pääsevät vaeltamaan mereltä aina joen latvaosiin saakka.
Vantaanjoen vesistöstä on viime vuosien padonpurkujen ja kalojen lisääntymispaikkojen kunnostusten ansiosta muodostunut valtakunnallisesti merkittävä meritaimenvesistö. Nyt myös vesistön viimeisen täydellisen vaellusesteen, Haarajoen kylässä sijaitsevan myllypadon, purkaminen etenee Keravanjoella.
”Padon purkamisen ansiosta vaelluskaloille aukeaa yli sata kilometriä uutta esteetöntä vaellusreittiä”, iloitsee WWF:n meri- ja sisävesiohjelman johtaja Sampsa Vilhunen.
Koko Suomessa on enää vain reilu kymmenen meritaimenjokea, kun niitä ennen oli yli 60. Meritaimen on erittäin uhanalainen ja suurin syy lajin ahdinkoon ovat padot ja muut vaellusesteet, jotka estävät sen vaelluksen mereltä jokiin ja puroihin kutemaan.
Työt päästään aloittamaan kesällä 2026
Järvenpään kaupunki, Uudenmaan ELY-keskus, WWF Suomi ja Haarajoen myllyn perikunta solmivat Haarajoen padon purkamisesta sopimuksen vuonna 2019. Vesiluvan saamisen myötä projekti voi nyt edetä toteuttamisvaiheeseen ja työt päästään aloittamaan kesällä 2026.
”Patorakenne puretaan ja padon tilalle ennallistetaan kalojen lisääntymiseen sopiva Kaitarannankoski. Lisäksi purettavasta padosta ylävirtaan rakennetaan pohjakynnys, jonka avulla yläpuolisen vesistön vedenkorkeus säilyy ennallaan”, kuvailee patohankkeen vastuuhenkilö projektiasiantuntija Essi Hämäläinen Järvenpään kaupungilta.
Arvokas myllyrakennus jää paikalleen
Kulttuurihistoriallisesti ja maisemallisesti arvokas myllyrakennus jää kunnostuksessa paikalleen.
”Järvenpään kaupungilla on tehty pitkäjänteisesti useita vuosia yhteistyötä hankkeen osapuolten kanssa. Tärkeän luontokohteen ennallistamistyöt ja hankkeen toteutuminen ovat vesiluvan ja rahoituksen varmistumisen myötä toteutumassa. Jo tässä vaiheessa on syytä kiittää osapuolia hankkeen edistämisestä”, Järvenpään kaupunkikehitysjohtaja Mikko Autere kuvaa hankkeen edistymistä.
Vapaana kuohuavaa Kaitarannankoskea päästään näillä näkymin ihailemaan syksyllä 2026.
