Erityisasiantuntija Jenni Jäänheimo ympäristöministeriöstä jakoi tänään (29.9.) Vesistökunnostusverkoston Vuoden vesistökunnostaja -palkinnon Metsähallituksen Luontopalvelujen ”tehonelikolle” eli Pirkko-Liisa Luhdalle, Jari Ilmoselle, Mikko Tiiralle ja Viliina Evokarille.

Metsähallituksen Luontopalvelut on tämän timanttisen tiimin johdolla mahdollistanut useiden laajojen ja vaikuttavien vesistökunnostushankkeiden toteutuksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Koko Suomen kattaviin vesistökunnostushankkeisiin on sisältynyt toimenpiteitä lähes kaikista vesistökunnostuksen osa-alueista.

Metsähallituksen Luontopalvelujen nelikko on raivannut tietä kohti parempia vesiä uhanalaisille luontotyypeille ja lajeille. Metsähallituksen Luontopalvelut on harvoja toimijoita Suomessa, joka voi johtaa suuren luokan vesistöhankkeita.

”Tehonelikko” on onnistunut resursoimaan poikkeuksellisen suuria hankekokonaisuuksia ja hankkimaan kymmenien miljoonien EU-rahoitukset. Tästä ovat hyötyneet vesistön, luonnon ja virkistyskäyttäjien lisäksi myös monet asiantuntijaorganisaatiot ja vesienhoidon osaajat.

Laajaa yhteistyötä ja vaikuttavaa vesistökunnostustoimintaa

Tulokset ja aikaansaannokset ovat laajuudeltaan ainutlaatuiset, ja niillä on suuri valtakunnallinen merkitys kunnostuksien käytännön osaamiselle. Tiedon määrä vesistöjen tilasta on lisääntynyt valtavasti ja lajien kuten taimenen ja jokihelmisimpukan tilaa on saatu turvattua. Luontopalvelut on myös viestinyt vesistökunnostuksesta onnistuneesti.

Valtavista hankkeista leviää hyötyjä koko Suomeen. Esimerkiksi Freshabit LIFE IP-hankkeessa tehdään vesistökunnostuksia virtavesissä, lintuvesissä ja valuma-alueilla sekä kartoitetaan pinnanalaista elämää. Metsähallituksen yhteistyökumppaneista kasvaa myös uusia hankevetäjiä: esimerkiksi juuri alkavaa jokihelmisimpukan suojeluun panostavaa LIFE Revives -hanketta vetää Jyväskylän yliopisto.

Lisäksi Hydrologia LIFE -hankkeessa kunnostetaan soita sekä pienvesiä ja Rannikko-LIFE -hankkeessa keskitytään rannikon maaluontoon. Hankkeiden yhteen laskettu budjetti on yli 43 miljoonaa euroa.

Tehonelikolla on oikea asenne ja tapa tehdä viranomaistyötä

Vuoden vesistökunnostaja -palkintoraati toteaa Luontopalveluiden nelikosta seuraavasti: ”Heillä on oikea asenne ja tapa tehdä viranomaistyötä vesistökunnostuksissa: he tekevät arvokasta työtään hihat heiluen ja kädet savessa.

He toteuttavat kunnostuksia, kartoittavat vesistöjä ja vedenalaista luontoa, kehittävät toimintatapoja sekä opastavat muita monin tavoin. Lisäksi Luontopalvelut edistää alan toimijoiden verkostoitumista ja yhteistyötä, sillä hankkeet toteutetaan aina useiden eri kumppaneiden kanssa.”

Voimana yhteistyö, omistautuminen ja vesiperinnön vaaliminen

Metsähallituksen Luontopalvelujen hankkeissa on ollut mukana laaja asiantuntijajoukko, mutta vastuun asian eteenpäin viemisestä ovat kantaneet erityisesti Mikko Tiira, Jari Ilmonen, Viliina Evokari ja Pirkko-Liisa Luhta.

”Olemme omistautuneita vesistöjen tilan parantamiselle ja Metsähallituksella on laajat toimintamahdollisuudet valtion mailla. Hankkeiden suunnittelu onnistuu parhaiten yhdessä, kun jokainen laittaa oman osaamisensa kehiin. Pirkko-Liisa Luhta on purojen inventoinnin ja kunnostuksen kärki, minä pienvesien ja vedenalaisen luonnon moniosaaja, Viliina Evokari luotsaa järkälemäistä Freshabit -hanketta ja Mikko Tiira tietää kaiken tarvittavan LIFE-hankemaailmasta”, kertoo Metsähallituksen erikoissuunnittelija Jari Ilmonen.

”Ilman intohimoa ja hyvää yhteistyöverkostoa emme olisi tässä tilanteessa. Laajojen vesistökunnostushankkeiden toteuttaminen edellyttää toimivaa yhteistyötä Metsähallituksen eri vastuualueiden välillä sekä monien ulkopuolisten kumppaneiden kanssa”, Ilmonen jatkaa.

Palkinto on osa Vesistökunnostusverkoston toimintaa

Vuoden vesistökunnostaja -palkinto jaettiin nyt yhdeksättä kertaa. Sen voi saada toimija, joka on tehnyt esimerkillistä työtä vesistöjen kunnostuksen edistämiseksi. Palkinnonsaajan valitsee Vesistökunnostusverkoston vaihtuva raati, jossa tänä vuonna olivat edustettuina Hämeen ELY-keskus, Lahden kaupunki, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö, Vanajavesikeskus, Suomen ympäristökeskus SYKE sekä ympäristöministeriö.

Palkinto jaetaan vuosittain Vesistökunnostusverkoston vuosiseminaarissa. Kymmenes vuosiseminaari järjestettiin 28.–29.9. webinaarina yhteistyössä Hämeen ELY-keskuksen, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön, Lahden kaupungin, Kalatalouden ympäristöohjelma (EMKR) ja Freshabit LIFE IP -hankkeiden sekä Suomen ympäristökeskuksen kanssa.

Vesistökunnostusverkosto on kaikille avoin yhteydenpitofoorumi, joka välittää tietoa ja kokemuksia vesistöjen kunnostamisesta. Sitä koordinoi Suomen ympäristökeskus.