Vapaa-ajan Kalastaja

Äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen perimää vahvistetaan risteyttämällä sitä sen lähimmän sukulaisen, Laatokan järvilohen, kanssa. Luonnonvarakeskus (Luke) käynnisti lokakuussa useampisukupolvisen risteytysohjelman, jonka tavoitteena on lisätä järvilohen elinvoimaa ja geneettistä monimuotoisuutta. Risteytyksissä käytettiin Hiitolanjoesta pyydettyjen kuuden koiraslohen maitia, joilla hedelmöitettiin Luken Taivalkosken kalanviljelylaitoksella kasvatetun Saimaan järvilohikannan mätiä. Tuloksena syntyi 36 risteymäperhettä, joiden haudonta ja kasvatuksen alkuvaiheet toteutetaan…

Portimokosken voimalaitoksen ylempi kalatie on valmistunut. Syksyllä 2024 valmistunut alempi Haapakosken kalatie sekä nyt valmistunut ylempi Portimokosken kalatie ovat merkittävä osa Tengeliönjoen vaelluskalojen palauttamisen kokonaisuutta. Lapin ELY-keskus toimi kalateiden rakennuttajana. ”Nyt valmistunut Portimokosken säännöstelypadon kalatie on rakenteeltaan hybridikalatie. Kalatien yläosa on rakenteeltaan tekninen pystyrakokalatie ja alaosa luonnonmukainen kalauoma. Hybridikalatie ratkaisuun päädyttiin, sillä se koettiin soveltuvimmaksi…

Suomen järvien ja virtavesien lajiston monimuotoisuuden tilaa on arvioitu ensimmäistä kertaa koko Suomen tasolla ja alueellisesti. Tulosten mukaan sisävesien lajisto on merkittävästi heikentynyt. Muutokset ilmenevät erityisesti alueellisena lajikatona. Monimuotoisuutta olisi kuitenkin mahdollista turvata ennallistamissuunnitelman avulla. Uudet tulokset tarjoavat keskeisen tietopohjan ennallistamisen tueksi. “Sisävesien monimuotoisuuden tilasta ja lajien esiintymisen muutoksista ei ole aiemmin ollut systemaattisesti koottua…

Tuore WWF:n teettämä kyselytutkimus osoittaa, että saimaannorpan suojelulla on suomalaisten ja Saimaan alueen asukkaiden erittäin vankka tuki. Myönteinen suhtautuminen suojelutoimiin on jatkuvasti vahvistunut vuodesta 2015, jolloin viiden vuoden välein toistettu kyselytutkimus toteutettiin ensimmäisen kerran. Kyselytutkimuksen mukaan 93 prosenttia suomalaisista ja 89 prosenttia Saimaan alueen asukkaista on täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että saimaannorpan kannan…

Saimaannorpan kanta on jatkanut kasvuaan, vaikka viime vuosien talvet ovat olleet poikkeuksellisen lauhoja ja vähälumisia. Metsähallituksen julkaiseman uuden kanta-arvion mukaan saimaannorpan vuoden 2025 kanta-arvio on 530 yksilöä. Vuonna 2024 vastaava arvio oli 495 yksilöä. Puruvedellä ja etelässä Suur-Saimaalla norppakanta jatkaa nopeaa kasvua, mutta tilanne on huolestuttava Pohjois-Saimaalla. Kanta-arvio kuvaa kyseisen vuoden tammikuun yksilömäärää, jossa eivät…

Jyväskylän yliopistossa valmistuneessa väitöskirjassa tutkittiin kohonneen sulfaattipitoisuuden vaikutuksia boreaalisten sisävesien ja Itämeren rannikkovesien eliöstölle. Väitöstutkimuksessa Itämeren murtovesieliöstön altistuskokeita sulfaatille tehtiin väitöstutkimuksessa ensimmäistä kertaa. Selvitys antaa tieteellisen perustan sulfaattipitoisten valuma- ja jätevesien ympäristövaikutusten arviointiin ja kuormituksen sääntelyyn vesieliöstön suojelemiseksi. Sulfaatti on luonnossa yleisesti esiintyvä anioni, mutta kohonneet sulfaattipitoisuudet vesistöissä voivat olla vaaraksi vesieliöille. Suomessa vesistöihin päätyvä…

Saimaannorppa on muuttunut suojelutoimien ansiosta äärimmäisen uhanalaisesta erittäin uhanalaiseksi, ja syntyvyys on tuplaantunut 15 vuodessa. Pohjois-Savon ELY-keskus valmistelee nyt maa- ja metsätalousministeriön pyynnöstä esitystä kalastusrajoituksiksi Saimaalle vuosille 2026-2031. Rajoitusten tarkoituksena on varmistaa saimaannorppakannan kasvaminen, mutta myös turvata Saimaan kalastusmahdollisuudet. Lisäksi halutaan edistää kalastuselinkeinon toimintaedellytyksiä. Suojelussa jatketaan hyvää yhteistyötä Saimaannorpan suojelu turvataan hyvällä yhteistyöllä myös jatkossa….