Portimokosken voimalaitoksen ylempi kalatie on valmistunut. Syksyllä 2024 valmistunut alempi Haapakosken kalatie sekä nyt valmistunut ylempi Portimokosken kalatie ovat merkittävä osa Tengeliönjoen vaelluskalojen palauttamisen kokonaisuutta. Lapin ELY-keskus toimi kalateiden rakennuttajana.
”Nyt valmistunut Portimokosken säännöstelypadon kalatie on rakenteeltaan hybridikalatie. Kalatien yläosa on rakenteeltaan tekninen pystyrakokalatie ja alaosa luonnonmukainen kalauoma. Hybridikalatie ratkaisuun päädyttiin, sillä se koettiin soveltuvimmaksi vaihtoehdoksi Portimojärven säännöstelyn ja patoturvallisuuden vuoksi”, kertoo Lapin ELY-keskuksen ylitarkastaja Tuomas Manelius.
Tengeliönjoen vaelluskalojen, kuten vaellussiian, meritaimenen ja lohen, nousu päättyi yli 100 vuotta sitten, kun Haapakosken vanha voimalaitos valmistui 1920-luvulla. Nykyinen Portimokosken voimalaitos valmistui puolestaan vuonna 1987 ja samoihin aikoihin valmistui myös Portimokosken nykyinen säännöstelypato. Portimokosken säännöstelypadon tehtävänä on mahdollistaa veden ylijuoksutus tulva-aikana ja tilanteissa, jossa voimalaitoksen läpi ei voida juoksuttaa vettä.
Vaelluskaloille avautuu 970 kilometriä vapaata vesistöä
Tornionjoen sivujoen Tengeliönjoen vesistöalueella sijaitsevat koko Tornionjoen vesistöalueen ainoat keskeiset vaellusesteet. Nyt valmistuneiden kalateiden myötä aukeaa vaelluskaloille noin 970 km vapaata vesistöä.
”Yhteistyö eri toimijoiden kanssa on ollut sujuvaa. Tämä hanke osoittaa, että luonnon monimuotoisuuden edistäminen ja sähköjärjestelmän tarpeet voidaan sovittaa yhteen. Tulosten odottamisessa tarvitaan kuitenkin myös malttia”, sanoo Tornionlaakson Voima Oy:n toimitusjohtaja Sakke Rantala.
Leimaantuneiden vaelluskalakantojen palauttaminen alkaa ja vie aikaa
Vaelluskalojen yli 100 vuotta kestäneen vaellusyhteyden puuttumisen takia Tengeliönjoessa ei tällä hetkellä ole leimautunuttu vaelluskalakantaa. Vaelluskalakannan palautuminen vaatii aikaa ja aktiivisia palauttamistoimia kuten lohen ja meritaimenen palautusistutuksia kalateiden yläpuolisille alueille.
”Leimauttamisen avulla pyritään siihen, että vaelluskalat palaisivat myöhemmin merivaelluksensa jälkeen lisääntymään siihen joenosaan, jossa ne ovat aikanaan syntyneet tai viettäneet poikasvaiheensa”, Manelius kertoo.
Portimokosken voimalaitoksen kalatiehanke on rahoitettu EU:n myöntämällä TRIWA LIFE -rahoituksella sekä kansallisella NOUSU-rahoituksella. Kalatien rakennuttajana toimi Lapin ELY-keskus ja kalatien luvanhaltijoita ovat Tornionlaakson Voima Oy sekä Ylitornion ja Pellon kunnat.
