Paikallisten kalastajien vihjeet auttavat äärimmäisen uhanalaisen saimaannieriän pelastamisessa. Vihjeiden ansiosta Metsähallituksen Pro Saimaannieriä -hankkeen emokalapyynnissä onnistuttiin pyydystämään 18 saimaannieriää uusilla alueilla Yövedeltä ja Luonterista. Kalojen mädistä ja maidista perustettiin 40 perhettä Luonnonvarakeskuksen (Luke) emokalaparvissa kasvatettavaksi. Hanke kaipaa kalastajilta lisää arvokkaita vihjeitä, jotta emokalapyynnin tulosta saadaan jatkossa parannettua. Syksyn emokalapyynnissä saatiin kiinni 18 saimaannieriää, joiden keskipaino…

Karvianjoella pitkään jatkunut vesiensuojelutyö on etenemässä harppauksella eteenpäin, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Vatajankoski Oy:lle luvat purkaa Vatajankosken ja Jyllinkosken vesivoimalaitokset ja ennallistaa koskialueet. Voimalaitosten purkaminen olisi todella merkittävä toimenpide uhanalaisten kalakantojen, jokihelmisimpukan ja koko virtavesiekosysteemin tilan parantamisessa. Karvianjoen vesistöalueella on tehty kalastontilan parantamiseksi virtavesikunnostuksia jo 2000-luvun alusta lähtien. Lisäksi joessa esiintyvän jokihelmisimpukan elinolosuhteita on viime…

Tänä vuonna Puolangalla sijaitsevasta purosta on löydetty useita iäkkäitä ja poikkeuksellisen suuria raakkuja. Kyseiset jokihelmisimpukat löydettiin raakkupurojen selvitysten yhteydessä. Tänä vuonna Puolangalla sijaitsevasta purosta on löydetty useita iäkkäitä ja poikkeuksellisen suuria raakkuja. Yhden löydetyn raakun pituus oli ennätykselliset 183 millimetriä. Jokihelmisimpukka, joka on erittäin uhanalainen ja tunnetaan myös nimellä raakku, on Suomen pitkäikäisin eläinlaji. Simpukan…

Suojavyöhykkeitä kohdennetaan jatkossa entistä enemmän siten, että ne ovat mahdollisimman tehokkaita vesiensuojelun kannalta. Uusi aineisto suojavyöhykkeiden kohdentamisesta otetaan käyttöön vuoden 2024 maataloustukien haussa. Suojavyöhykkeet ovat vesistöjen varsille perustettavia pysyviä nurmikasvustoja, joiden avulla vähennetään vesistöihin kohdistuvaa maataloudesta aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormitusta. Nyt valmistuneen kehittämishankkeen ansiosta on luotu kartta-aineisto, joka tunnistaa ne peltolohkot, jotka edistävät tehokkaimmin vesien…

Hiitolanjoen ennallistamisessa aletaan olla loppusuoralla. Keskiviikkona 4.10.2023 koettiin historiallinen hetki, kun Ritakoskella Hiitolanjoen vesi ohjattiin joen luontaiseen, avattuun uomaan. Kangaskoski ja Lahnasenkoski avattiin jo aiemmin vuosina 2021 ja 2022. Perjantaina 17.11. julkaistaan Rautjärven kunnan, Hiitolanjoki-yhdistyksen ja WWF Suomen kanavissa tuore timelapse-video Ritakosken padonpurusta edellisten koskien tapaan. Video Ritakosken padon purkamisesta Matka tähän pisteeseen on ollut…

Suomalaiset kuluttivat kotimaista kalaa lähes neljä ja puoli kiloa ja tuontikalaa noin kahdeksan ja puoli kiloa asukasta kohti vuonna 2022. Kotimaisen kalan kulutus on laskettu fileepainona ja tuontikalan kulutus osin tuotepainona. Kotimaisista lajeista eniten kulutettiin kasvatettua kirjolohta (1,6 kiloa) ja ulkomaisista lajeista kasvatettua lohta (2,9 kiloa). Tuontilohen kulutus oli hieman pienempi kuin vuonna 2021. Norjalaisen…

Luonnonvarakeskus (Luke) selvitti troolareiden pyyntialueita satelliittiseuranta-aineistojen – ja saalisilmoitusten perusteella. Tietoa troolausalueista tarvitaan muun muassa merialueiden käytön suunnitteluun ja mahdollisen laajamittaisen merituulivoimarakentamisen vaikutusten ennakointiin. Suomen merialueen kaupallisesta saaliista yli 90 prosenttia pyydetään troolilla, ja silakka on troolikalastuksen ylivoimaisesti tärkein saalislaji. Kalastusalueet ovat pysyneet jokseenkin samoina yli kymmenen vuoden ajan, vaikka toimintaympäristössä on tapahtunut isoja muutoksia….

Vuonna 2023 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa lähemmäs 46 000 harmaahyljettä eli hallia. Näistä Suomen merialueella oli runsaat 18 000. Perämeren norppalaskentoja vaikeuttavat epävakaat jääolosuhteet, joten laskentatuloksessa on ollut viime vuosina suurta, jopa 10-15 tuhannen yksilön, vaihtelua. Itämeren hallikanta on kasvanut keskimäärin vajaa viisi prosenttia vuodessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Suomen alueella keskimääräinen kasvu vastaavalla ajalla on…

Metsähallitus käynnisti tammikuussa Erä- ja luontoyhteisön, jossa jäsenet pääsevät vaikuttamaan niin maastossa kuin digissä olevien palvelujen kehittämiseen. Yhteisössä käydään keskusteluja annetuista teemoista. Nyt yhteisöön toivotaan näkemyksiä erityisesti nuoremmilta ja vanhemmilta luonnossa liikkujilta sekä metsästäjiltä ja kalastajilta. Tavoite on saada yhteisöön 500 uutta jäsentä mukaan. Yhteisöön ovat tervetulleita ulkoilijat, retkeilijät, kalastajat, metsästäjät, vaeltajat, vasta harrastuksen aloittaneet…

Raisionjoen juuri valmistuneen kunnostushankkeen toteuttaminen tuli mahdolliseksi Turun seudun tekopohjavesihankkeen valmistuttua toistakymmentä vuotta sitten, kun jokea ei enää tarvittu raakavesilähteenä ja sen säännöstelypadot tulivat tarpeettomiksi. Käytännössä koko joen kattava kunnostushanke patojen purkamisineen nähtiin sekä kaupungin että ELY-keskuksen taholta hienona mahdollisuutena hankkeen poikkeuksellisen monitavoitteisuuden vuoksi. Hankkeen alin kunnostuskohde Huhkonkoski oli toiminut luonnollisen putouksensa vuoksi satoja vuosia…