Karvianjoella pitkään jatkunut vesiensuojelutyö on etenemässä harppauksella eteenpäin, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi Vatajankoski Oy:lle luvat purkaa Vatajankosken ja Jyllinkosken vesivoimalaitokset ja ennallistaa koskialueet. Voimalaitosten purkaminen olisi todella merkittävä toimenpide uhanalaisten kalakantojen, jokihelmisimpukan ja koko virtavesiekosysteemin tilan parantamisessa.

Karvianjoen vesistöalueella on tehty kalastontilan parantamiseksi virtavesikunnostuksia jo 2000-luvun alusta lähtien. Lisäksi joessa esiintyvän jokihelmisimpukan elinolosuhteita on viime vuosina parannettu ja kantaa vahvistettu siirtoistutuksin. Myös valuma-alueelta tulevaa ravinnekuormitusta on pyritty vähentämään.

Vesistöalueella jo tehdyt monipuoliset toimet ovat saamassa lisävauhtia, mikäli täydellisen vaellusesteen muodostavat voimalaitokset poistettaisiin joen pääuomasta. Toimenpiteiden luvan hakijana on voimalaitokset omistava uuden energian yhtiö Vatajankoski Oy. Yhtiön lisäksi hankkeen rahoittajana on maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelma, jonka tavoitteena on vaelluskalakantojen elvyttäminen.

Rakenteiden purkaminen paras mahdollinen ratkaisu virtavesiluonnon kannalta

”Joen keskivaiheilla pääuomassa sijaitsevat voimalaitokset patoineen vaikuttavat konkreettisesti esimerkiksi taimenen ja siitä riippuvaisen jokihelmisimpukan elinkiertoon”, toteaa maa- ja metsätalousministeriössä NOUSU-ohjelmaa koordinoiva Perttu Tamminen.

Lisäksi patoamisen seurauksena on menetetty paljon virtavesieliöstölle sopivaa elinaluetta, ja padot vaikuttavat aina myös veden ja sen mukana kulkeutuvan aineksen kiertoon.

”Rakenteiden purkaminen ja alueiden kunnostaminen kohti luonnontilaa on paras mahdollinen ratkaisu virtavesiluonnon elpymisen kannalta”, Tamminen sanoo.

Aloite purkamisesta tullut voimayhtiöltä

Ajatus voimaloiden purkamisesta on tullut energiayhtiöltä. Nykytilassaan voimalat ovat käyttöikänsä päässä, minkä vuoksi Vatajankoski Oy on halunnut selvittää vaihtoehdon luopua niistä kokonaan. Vatajankoskella toimintansa aloittaneen yhtiön osalta päätös ei ole ollut kuitenkaan helppo ja yksinkertainen.

”Yhtiön juuret ovat Vatajankoskelta ja vesivoimatuotannosta lähtöisin, joten on selvää, että voimaloiden purkaminen on yhtiölle iso ja harkintaa vaativa päätös. Tällä hetkellä yhtiö jatkaa pienvesivoimalaitosten alasajon valmistelua ja tekee lopulliset päätökset laitosten kohtaloista lähikuukausien aikana”, kertoo Vatajankoski Oy:n toimitusjohtaja Pekka Passi.

Ideaalitapauksia NOUSU-hjelmassa

Oma-aloitteisia, käytössä olevien vesivoimaloiden purkuja on Suomessa tehty toistaiseksi vähän, joten näistä hankkeista saadaan tärkeitä kokemuksia. Yhtiölähtöinen etenemistapa on ollut myös syynä hankkeiden nopeaan edistämiseen.

”Vatajankosken ja Jyllinkosken hankkeet ovat NOUSU-ohjelmassa ideaalitapauksia. Toimenpiteet kohdistuvat vaikuttavuudeltaan tärkeille alueille, ja lähtökohtana on ollut koko ajan yhtiön oma tahtotila selvittää vaihtoehtoja toiminnasta luopumiseksi”, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah sanoo.

”Tämä noudattelee juuri sitä tahtotilaa ja lähestymistapaa, jota hallitusohjelmassakin on esitetty virtavesien ennallistamiseksi”, Essayah jatkaa.