Hiitolanjoen ennallistamisessa aletaan olla loppusuoralla. Keskiviikkona 4.10.2023 koettiin historiallinen hetki, kun Ritakoskella Hiitolanjoen vesi ohjattiin joen luontaiseen, avattuun uomaan. Kangaskoski ja Lahnasenkoski avattiin jo aiemmin vuosina 2021 ja 2022.
Perjantaina 17.11. julkaistaan Rautjärven kunnan, Hiitolanjoki-yhdistyksen ja WWF Suomen kanavissa tuore timelapse-video Ritakosken padonpurusta edellisten koskien tapaan.
Video Ritakosken padon purkamisesta
Matka tähän pisteeseen on ollut pitkä ja vaatinut 25 vuotta sitkeää ja periksiantamatonta työtä monelta eri taholta. Se on vaatinut isoja ja joskus vaikeitakin päätöksiä, vahvaa tahtotilaa ja uskoa hankkeen onnistumiseen. Pelkkä hyvä tahtotila ei kuitenkaan riitä vastaavien kokoisten hankkeiden toteuttamiseen, vaan tarvitaan myös paljon rahoitusta. Sitä on kerätty matkan varrella monista eri lähteistä.
Kotimaista ja ulkomaista, yksityistä ja julkista rahoitusta
Mukana rahoittamassa on ollut Rautjärven kunnan, WWF Suomen ja Maa- ja metsätalousministeriön lisäksi niin eri organisaatioita, kuin yksityisiä henkilöitäkin. Etelä-Karjalan Säästöpankkisäätiö, Lähi-Tapiola, Osuuspankki Simpele, Tuuliaisen säätiö, Metsä Groupin luonto-ohjelma, UPM Kymmene, Patagonia, Parikkalan kunta, CBC South- East Finland-Russia -ohjelma, Etelä-Karjalan Kärki-Leader, Open Rivers Programme ja Dam Removal Europe Awards ovat kaikki olleet mukana erilaisilla summilla.
Yksityisistä rahoittajista tunnetuin lienee kansainvälistäkin mainetta niin näyttelijänä kuin kalojen suojelijanakin kerännyt Jasper Pääkkönen. Kaikki yksityiset rahoittajat eivät ole halunneet nimiään julkisuuteen.
Osaamista ja tietotaitoa kertyi
Ritakoskella pääurakoitsijana toimi Destia Oy, kahdella aiemmalla koskella Oteran Oy. Tämän lisäksi alihankkijoina maanrakennustöissä ovat toimineet paikallisen River Diggersin Vaittiset. Hanna Ollikainen kuvaili osuvasti Vaittisia ”kaivinkoneorkesteriksi”, jonka tahtipuikkoa ELYn vesistösuunnittelija Markus Tapaninen on onnistuneesti heiluttanut kaikilla kolmella koskella.
Silta TSV Oyn projektipäällikkö Harri Keskisellä puolestaan on ollut koko ajan kokonaisuus hyppysissään. Käytännön toteuttajille onkin kertynyt nyt niin paljon osaamista ja tietotaitoa jokirakentamisesta, että heitä kannattaa ehdottomasti konsultoida, jos vastaavaa hanketta suunnitellaan jossakin muualla.
Ritakoski vaikein toteuttaa
Kaikki kolme koskea olivat keskenään hyvin erilaisia, ja viimeisenä vapautettu Ritakoski oli kaikkein vaikein toteuttaa, sillä joki on kosken kohdalla erittäin kapea. Oman lisähaasteensa toivat luvattomat työmaa-alueella liikkujat, jotka eivät pysyneet poissa kielloista huolimatta. Tämä on aiheuttanut työn pysäytyksiä ja sitä kautta myös kustannusten nousua.
Vaikka Hiitolanjoella työhön on ryhdytty luonnonsuojelullisista lähtökohdista ja se on ollut aina ensisijainen arvo, niin muitakin näkökulmia tarvitaan, jotta vastaavia hankkeita voidaan toteuttaa. Hiitolanjoella se on tarkoittanut alueen virkistyskäyttöön satsaamista luonnonsuojelun ohella. Jokaisen kosken ympäristöön on rakennettu uutta retkeilyinfraa, kuten esteettömiä kulkuväyliä, esteettömiä makkaranpaistokatoksia ja esteettömiä ulkokäymälöitä. Lahnasenkoskelle tehtiin myös esteetön lintutorni. Näin mahdollistetaan alueen käyttö kaikenikäisille ja -kuntoisille ihmisille.
Satsaamalla virkistysalueisiin on haluttu luoda lisää edellytyksiä myös matkailun parissa toimiville nykyisille ja uusille yrittäjille. Alueen jokisoturit toivottavatkin kaikki tervetulleiksi tutustumaan täysin vapaana virtaavaa Hiitolanjokeen kesäkaudella 2024! Joelle pääsee helposti Helsingistä vaikkapa junalla, ja majoitus- ja ruokailupaikkojakin löytyy läheltä.
