Yli 80 prosenttia Suomessa myydystä kalasta on ulkomaista. Tuota epäsuhtaa Hailia Nordic Oy haluaa tervehdyttää kotimaisilla kalatuotteillaan. Yrityksen tavoitteena on Itämeren pikkukaloista valmistamillaan tuotteilla tuoda vaihtoehtoja ruokalistojen alaskanseitille ja tonnikalalle, joiden pyyntiin liittyy merkittäviä ongelmia. Hailian tavoitteena on yhtiön tiedotteen mukaan tuoda kotimaiset villikalat takaisin suomalaisten ruokapöytään. Yritys valmistaa Itämeren pikkukaloista uudenaikaisia raaka-aineita ruoanlaittoon. Kotimaisia…

Ahvenanmaan merenlahtien rehevöityminen on lisääntynyt viimeisten kahdenkymmenen vuoden aikana, osoittaa Ahvenanmaalla Finströmin Husössä sijaitsevalla Åbo Akademin biologisella asemalla tehty tutkimus. Rehevöityminen vaikuttaa näkinpartaisleviin, jotka ovat tärkeitä monille ravintoa ja suojaa hakeville kaloille. Husön biologiselta asemalta käytiin kesällä 2022 kahdellatoista kynnyslahdella eli fladalla Ahvenanmaan maankunnan hallituksen toimeksiannosta. Näitä fladoja ei ollut tutkittu sitten vuoden 2002. Tällä…

Merentutkimusalus Arandan vuosittaisella talviseurantamatkalla havaittiin, että Itämeren pääaltaan happiongelmat jatkuvat edelleen ja pintakerroksen fosfaattipitoisuudet ovat nousseet. Suomenlahden avomerialueella pintakerroksessa mitattiin korkeita ravinnepitoisuuksia erityisesti Helsingistä itään olevilla alueilla. Talviseurannassa kerätyt ravinnehavainnot ovat tärkeitä tietoja Itämeren suojelukomission (HELCOM) rehevöitymisen tilanarvion päivittämisessä. Matkalla tutkittiin Suomen merialueiden fysikaalisen ja kemiallisen tilan lisäksi myös haitallisten aineiden pitoisuuksia. ”Itäisimmällä havaintoasemalla havaittiin…

Tenojoen ensi kesän kalastusrajoituksista muiden lajien kuin lohen osalta on saatu pöytäkirjaluonnos Suomen ja Norjan välisissä neuvotteluissa. Luonnoksesta pyydetään lausuntoja 24.3. mennessä. Suomi ja Norja ovat neuvotelleet tulevan kalastuskauden kalastusmääräyksistä muiden lajien kuin lohen osalta. Lohenkalastuksen rajoittamisen vaikutuksia pyritään lieventämään lisäämällä mahdollisuuksia muiden lajien pyyntiin. Luonnoksessa matkailijoille on tarjolla edellisvuoden tavoin lupa, jolla saa kalastaa…

Eduskunta on hyväksynyt eläinten hyvinvointilain ja samassa yhteydessä säätänyt muutoksia myös kalastuslakiin. Vapaa-ajankalastajien kannalta merkittävimmät muutokset koskevat kalojen lopettamista ja vapauttamista koskevia säädöksiä. Lait tulevat voimaan 1.1.2024. Uudistetun kalastuslain 58 pykälän mukaan takaisin veteen laskettavaa kalaa on käsiteltävä mahdollisimman varoen. Takaisin veteen laskettavan kalan hyvään käsittelyyn kuuluu muun muassa kalan käsittelyn ja kuivilla oloajan minimointi,…

Vuonna 2010 julkaistun Anssi Elorannan kirjoittaman Virtavesien kunnostus -kirjan painos on myyty loppuun. Kirjan jatkuvan kysynnän vuoksi Kalatalouden Keskusliitto on päättänyt julkaista teoksesta toisen, uudistetun painoksen. Päivityksestä vastaa Elorannan lisäksi FT Timo Yrjänä Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta. Kunnostuskirjan työstäminen aloitetaan syksyllä 2023 ja uudistetun laitoksen on tarkoitus valmistua vuonna 2024. Kirjasta pyritään saamaan mahdollisimman hyvin nykykäyttäjien toiveiden…

Millainen on hyvä kalakauppa, ja mitä asiakkaat useimmiten tiskillä kysyvät? Entä paljonko kalaa tarvitaan syöjää kohden? Kokenut kalakauppias vastaa kysymyksiin. ”Hyvän kalakaupan tunnistaa siitä, että siellä on hyvä valikoima ja iloiset myyjät! Lisäksi myynnissä oleva kala on tuoretta ja vastuullisesti pyydettyä, ja kaupan yleisilme on siisti”, summaa kalakauppias Juha Nurmi. Hänellä on pitkä historia kalan…

Teksti: Ismo Malin PFAS-yhdisteet ovat korkeina pitoisuuksina haitallisia terveydelle, ja niitä päätyy ihmisten elimistöön erityisesti elintarvikkeista. Päälähteenä pidetään kalaa, mutta sitä on myös muun muassa kananmunissa ja tuotanto- sekä riistaeläinten sisäelimissä. Vaikka muiden ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia, kuten dioksiinin ja elohopean, määriä on selvitetty jo pitkään, niin PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia on alettu mitata kalojen lisäksi esimerkiksi simpukoista vasta…

Jyväskylän yliopiston johtamassa LIFE Revives -projektissa on onnistuttu nopeuttamaan jokihelmisimpukan eli raakun toukkien kehityksen loisvaihetta lohikalojen kiduksilla ja näin aikaistamaan poikasten vapautumista itsenäiseen elämään. Luonnossa raakuntoukat eli glokidiat kypsyvät pikkuraakuiksi loisina lohikalojen kiduksilla ja vapautuvat isäntäkaloistaan alkukesästä jokiveden lämpötilan ollessa riittävän korkea. Poikasiksi kehittyminen vaatii luonnossa jopa 11 kuukautta. Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemalla testattiin, pystytäänkö…

Juuri julkaistu tutkimus paljastaa, että vaikka yksittäisten saimaannorppien geneettinen muuntelu voi olla huolestuttavan alhainen, Saimaan eri alueiden norppien muuntelu on toisiaan täydentävää ja antaa toivoa saimaannorpan kyvylle sopeutua tuleviin ympäristömuutoksiin. Saimaannorppa on käynyt läpi rajun populaation pienenemisen ja siitä johtuvan geneettisen pullonkaulan. Tämä on herättänyt kysymyksen norppapopulaation elinvoimasta ja tulevaisuuden sopeutumiskyvystä. Saimaa on erittäin sokkeloinen…