Elintarvikkeiden sisältämät PFAS-yhdisteet huolestuttavat – ensi vuonna päätetään tutkimusten perusteella, tarvitaanko kaloille uusia syöntisuosituksia

Selkämeren ja Perämeren kuoreesta mitattiin korkeimmat PFAS-aineiden pitoisuudet vuosina 2016-2017 tehdyssä EU kalat III -tutkimuksessa. Kuva: Juha Ojaharju.

Teksti: Ismo Malin

PFAS-yhdisteet ovat korkeina pitoisuuksina haitallisia terveydelle, ja niitä päätyy ihmisten elimistöön erityisesti elintarvikkeista. Päälähteenä pidetään kalaa, mutta sitä on myös muun muassa kananmunissa ja tuotanto- sekä riistaeläinten sisäelimissä.

Vaikka muiden ympäristömyrkkyjen pitoisuuksia, kuten dioksiinin ja elohopean, määriä on selvitetty jo pitkään, niin PFAS-yhdisteiden pitoisuuksia on alettu mitata kalojen lisäksi esimerkiksi simpukoista vasta viimeisimmän noin kymmenen vuoden aikana.

Suomessa ensimmäinen suurempi selvitys, jossa myös PFAS-pitoisuuksia mitattiin kaloista, oli vuonna 2016 tehty EU kalat III -tutkimus, jonka tulokset saivat runsaasti ensin somejulkisuutta ja nousivat sittemmin myös lehtiotsikoihin, kun Chemosphere -tiedelehdessä viime vuoden lopulla julkaistiin tutkimukseen perustuva artikkeli.

Chemosphere-lehden tutkimusartikkeli

Erityisesti kuoreessa korkeita pitoisuuksia

Artikkelin perusteella erityisesti Selkämeren ja Perämeren kuore sisältää huolestuttavan korkeita PFAS-pitoisuuksia. Lisäksi korkeita pitoisuuksia löytyi Perämeren silakasta.

Tutkimusta tekemässä ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Panu Rantakokko ei osaa sanoa, mistä kuoreen muihin lajeihin verrattuna kaksin-kolminkertaiset pitoisuudet johtuvat.

”Jokin sen fysiologiassa ja ravinnon koostumuksessa aiheuttaa tämän. Silakan osalta voi todeta, että Perämereltä mitataan muutoinkin korkeampia pitoisuuksia kuin muualta. Tämä selittyy ehkä osin seudun runsaalla teollisuudella ja alueen kalojen hitaammalla kasvulla, mikä suosii ympäristömyrkkyjen kertymistä niihin”, Rantakokko sanoo.

Hänen mukaansa pääosa Suomen sisävesi- ja rannikkokaloista sisältää kuitenkin noin neljä nanogrammaa tai sen alle PFAS-yhdisteitä painokiloa kohden.

”Jos asiaa ajattelee vapaa-ajankalastajan kannalta, niin silakka ja kuore ovat harvalle harrastajalle merkittävä saaliskohde”, Rantakokko arvioi.

Hän muistuttaa myös, että riskiarvio, jonka mukaan ihminen voi siedettävästi altistua eri PFAS-yhdisteille 4,4 nanogrammaa painokiloa kohti viikossa on tehty vuoden ikäisen lapsen ja heidän äitiensä näkökulmasta.

”Sen sijaan esimerkiksi keski-ikäisille miehille ja ei-hedelmällisyysiässä oleville naisille kala on varmasti terveellistä ruokaa, ellei syö usein isoja petokaloja eli vaikkapa haukea ns. kaksin käsin. Tällöin olisi kyseessä ennen muuta liiallinen elohopea-altistus”, Rantakokko selvittää.

Suurten petokalojen, kuten hauen, syöntiä kannattaa pitää kohtuuden rajoissa korkeiden elohopeapitoisuuksien takia. Raskaana olevien naisten ja imettävien äitien ei pitäisi syödä haukea ollenkaan. Kuva: Jaana Vetikko.

Uudet näytteet analyysissä

Rantakokko kertoo, että paraikaa on käynnissä uusi tutkimus (EU kalat IV), jossa kaloja viime vuunna pyydettiin suunnilleen samoista paikoista kuin seitsemän vuotta aiemmin. Myös lajit kalalajit ovat samoja.

”Nyt näytteitä analysoidaan PFAS-yhdisteiden ja myös muiden ympäristömyrkkyjen osalta ja uskon sekä toivon, että tuloksista tiedotetaan jo huhti-toukokuussa tänä vuonna. Ruokavirasto tekee sitten riski-hyötyanalyysin, jonka pohjalta tehdään päätökset mahdollisista uusista kalojen syöntisuosituksista”, Rantakokko kertoo.

Myös Euroopan komissio on reagoinut PFAS-yhdisteiden korkeisiin pitoisuuksiin asettamalla rajat niiden enimmäispitoisuuksille vuoden 2023 alusta. Jos raja ylittyy jonkun elintarvikkeen osalta, se on poistettava myynnistä. Raja-arvot eivät luonnollisesti koske omaan käyttöön tulevaa vapaa-ajankalastuksen saalista.

”Näillä EU:n enimmäisrajoilla pyritään kuitenkin leikkaamaan vain pahimmat viisi prosenttia pois alueella myytävistä tuotteista. Tämän takia ei edes kuore korkeista pitoisuuksistaan huolimatta joudu kieltolistalle, koska Keski-Euroopassa pitoisuudet ovat vieläkin korkeampia ja raja-arvot on asetettu viime kädessä niiden perusteella”, valottaa Rantakokko säädösten monimutkaisuuksia.

Ruokavirasto analysoi riskit ja hyödyt – uusia suosituksia madollisesti vuonna 2024

Tutkimusprofessori Johanna Suomi Ruokavirastosta kertoo, että nyt meneillään olevassa EU kalat 4 -hankkeessa ovat ensimmäistä kertaa mukana myös kalojen terveyttä edistävät aineet, kuten D-vitamiini ja omega3-rasvahapot. Haitallisista aineista ensimmäistä kertaa mukana on epäorgaaninen arseeni.

Suomen mukaan kaloista löytyvät ympäristömyrkyt vaikuttavat eri elimiin ja asioihin: PFAS pienten lasten immuunivasteeseen, dioksiinit miesten hedelmällisyyteen ja elohopea keskushermostoon ja älyyn sitä heikentävästi, joten terveydelle vaarallista yhteisvaikutusta ne eivät aiheuta.

Kalan sisältämät terveelliset aineet myös kumoavat ympäristömyrkkyjen aiheuttamia negatiivisia vaikutuksia. ”Esimerkiksi omega3-rasvahapot edistävät hermoston toimintaa ja vaikuttavat aivoihin myönteisesti, kuten myös sydämen ja verisuonten terveyteen”, Suomi muistuttaa.

Tämänhetkisen tietämyksen mukaan kalaruoan myönteiset vaikutukset ihmisten terveyteen arvioidaan suuremmiksi kuin haitat. Siksi kalaa kannattaa Suomen mielestä edelleen syödä nykyisten suositusten mukaisesti kaksi kertaa viikossa kalalajeja vaihdelleen.

”Tämän tutkimuksen perusteella saamme joka tapauksessa entistä tarkempaa tietoa uusien mahdollisten kalansyöntiä koskevien suositusten perusteeksi. Ne voivat olla joidenkin lajien kohdalla uusia rajoituksia ja toisten osalta höllennyksiä. En vielä tässä vaiheessa rupea niitä ennakoimaan, mutta tuskin suuria muutoksia tulee”, Suomi arvioi.

Ruokaviraston kalansyöntisuositukset

Myös isoihin ahveniin ja kuhiin saattaa kertyä runsaasti elohopeaa. Kuva: Juha Ojaharju.

PFAS-yhdisteet vaikuttavat lähinnä immuniteettiin

PFAS-yhdisteet eli perfluoratut alkyyliyhdisteet vaikuttavat ihmisten, lähinnä pienten lasten, immuunivasteeseen ja heikentävät siten rokotusten tehoa. Ne ovat orgaanisia yhdisteitä, jotka hylkivät vettä, likaa ja rasvaa, ja niitä on käytetty esimerkiksi kosmetiikassa, paistinpannuissa, vaatteissa ja elintarvikepakkauksissa.

Vaikka haitallisimmiksi tunnettujen PFAS-aineiden käyttöä on jo erilaisilla kansainvälisillä sopimuksilla ja siten Suomessakin rajoitettu, niiden pitoisuudet laskevat hitaasti ja ovat joissain ympäristön osa-alueissa mahdollisesti nousussa. Tämä johtuu siitä, että ne hajoavat luonnossa hyvin hitaasti ja rikastuvat ravintoketjussa sekä kertyvät elimistössä.

”Toisaalta on iso joukko PFAS-yhdisteitä, joiden käyttöä ei vielä ole rajoitettu millään lailla. EU:ssa on kuitenkin tehty aloite hyvin kattavasta käyttörajoituksesta. Aika näyttää, missä laajuudessa se toteutuu, PFAS-yhdisteet kun ovat toisaalta myös niin äärimmäisen hyödyllisiä monissa käyttökohteissa”, Panu Rantakokko kertoo.

Myös Perämereltä pyydetty silakka sisälsi keskimääräistä korkeampia PFAS-ainepitoisuuksia. Perämeren kaloista tavataan muutenkin tavallista suurempia määriä ympäristömyrkkyjä. Syynä tähän on ainakin alueen kalojen hidas kasvu, mikä edistää myrkkyjen kertymistä niihin. Kuva: Jaana Vetikko.