Teksti: Ismo Malin, Kuvat: Jero Saarisen arkisto
Tamperelainen Jero Saarinen, 25, kalasti jo lapsena asuessaan Keski-Suomessa, mutta sitten elämässä seurasi ajanjakso, jolloin kalastus jäi vähiin. Uusi innostus kalojen narraamiseen kuitenkin syttyi, kun korona-aika rajoitti muita menemisiä ja virvelöinnin kokeileminen lähijärvellä alkoi kiinnostaa.
Nyt joitakin vuosia myöhemmin hän onkii ahkerasti, harrastaa lajikalastusta ja panostaa myös suurkalojen pyyntiin sekä osallistuu kalastuskilpailuihin. ”Kalastus on muuttunut minulle harrastuksesta elämäntavaksi”, Jero kertoo.
Suurkalalajeja hänellä on nyt koossa yhteensä kuusi, kun hän pari viikkoa sitten 14. päivä huhtikuuta sai 740-grammaisen särjen pieneltä Pirkanmaalla sijaitsevalta järveltä. Tämä kala otti illalla noin klo 19.30, mutta jo puoltatoista tuntia aikaisemmin hänen pohjaongella tarjoilemaansa matoon oli napannut ja myös tullut saaliiksi hieman pienempi 575 gramman särki.
Suursärjet tutusta paikasta
Jero kertoo, että järvi, jolta suurkalat tulivat, on hänelle ja hänen kaverilleen suhteellisen tuttu paikka, josta oli aiemmin tullut runsaasti keskikoon särkiä, joten sopi olettaa, että suurkalakoon särkeäkin sieltä löytyy. Järvi on sangen matala ja kesällä sangen rehevä, mutta ajankohdan vuoksi ei kasvillisuutta vielä juurikaan ollut.
Jeron mukaan päivä oli melko tuulinen ja sää vaihteli pilvisestä auringon paisteeseen. ”Ilma oli 10-12-asteista, kuten muutamana edeltävänäkin päivänä. Vesikin oli jo hieman lämmennyt kylmimmistä lukemista”, hän muistelee.
Mäskääminen kannattaa suurkaloja ongittaessa
Suurten särkien otti tuli noin 10 metrin päästä rannasta paikasta, jota Jero kavereineen oli mäskännyt edellispäivänä 2-4 kilolla valmista ostettua särkimäskiä, joka sisälsi maissijauhoa, maissia ja korppujauhoja. Onkipäivänä houkuttelua vahvistettiin vielä parilla kourallisella maissia. ”Syöttinä oli iso kastemato, vaikka joskus käytämme myös maissia suuria särkikaloja onkiessa”, Jero paljastaa.
Hänen mukaansa mäskäys kannattaa ehdottomasti, sillä se lisää sekä kalamäärää että nostaa kalojen keskikokoa onkipaikassa. ”Ilman mäskäystä saadut särjet jäävät vain noin 100-grammaisiksi. Ehkä isot kalat valtaavat mäskätyn paikan ajavat pienemmät lajitoverinsa tiehensä”, Jero pohtii.
Suursärki tuli siis klo 19.30, ja illalla kannattaakin Jeron mielestä lähteä onkimaan. ”Olen huomannut, että suuren särjen syöntihalukkuus on suurimmillaan klo 18-23”, hän mainitsee ja kertoo vapauttaneensa saamansa suursärjet, kuten hän tekee käytännössä kaikille särkikaloille. ”Isot punnitsen ja kuvaan, jos tarvetta on. Joskus otan ahvenen ruokalaksi”, Jero lisää.
Suurkalojen tavoittelu jatkuu
Ensimmäiset suurkalalajinsa Jero sai vuonna 2022, jolloin tahti olikin hyvä, kun listalle tuli neljä lajia eli sorva, pasuri, salakka ja ruutana. Vuoden 2023 uusi laji oli suutari, mutta viime vuosi oli tässä suhteessa kovasta yrittämisestä huolimatta välivuosi. Tänä vuonna lajien määrä on siis jo kasvanut särjellä. Kaikki nämä kalat ovat tulleet joko tavallisella teleskooppiongella tai sitten pohja-/kelaongella.
”Tarkoitus on saada lisää uusia suurkalalajeja, mutta myös entistä isompia saman lajin suurkaloja. Meillä on porukassa yksi kokonaan uusi jäsen, jolla ei ole vielä yhtään suurkalaa, joten menemme yrittämään sen takia myös jo saatuja lajeja. Opetamme hänelle uusia kalapaikkoja ja eri kalalajeille ja kalapaikoille sopivia kalastustekniikoita”, Jero sanoo ja kertoo omiksi tavoitteikseen kesälle 2025 suurkalakoon lahnan, pasurin, sulkavan ja piikkimonnin.
”Tiimimme uuden jäsenen, avopuolisoni Sofia Raution, myötä meitä on nyt koossa kolmen hengen porukka, Vuoreksen Veto, ja uskon meidän nousseen aivan uudelle tasolle. Olemme jo aiemmin osallistuneet kaverini Joel Hautalan kanssa esimerkiksi Street Fishing -kisoihin sekä onkisoihin, kuten Onki24:ään, sekä Kalamaratoneihin. Kerran olemme olleet Tampereen Streetissä kolmansia ja kärkisijoja lähdetään jatkossakin tavoittelemaan”, Jero sanoo.
Kalastus muuttui elämäntavaksi
”Kalastin jo lapsena Keski-Suomessa ensin isän ja myöhemmin sisarusten kanssa. Silloin en vielä kilpaillut. Muutos tuli itse asiassa koronan myötä aikuisiällä. Olin muuttanut kaupunkiin ja mietin, mitä tehdä. Päätin lähteä järvelle virvelöimään, sitten löysin netistä mielenkiintoisia kalastusvideoita. Hoksasin myös kilpailut ja Suomen Vapaa-ajankalastajat, jonka jäsen nykyisin olen. Kalastus muuttui harrastuksesta elämäntavaksi”, Jero selvittää.
Suurkalan saaminen on palkitseva kokemus
”Kun näytän kuvaa esimerkiksi suuresta särjestä, se herättää kalastuksen harrastajissa ja siitä kiinnostuneista hämmästystä ja saa toivottavasti heidät itsensäkin innostumaan isojen kalojen kalastamiseen. Suurkalojen yrittäminen on lisännyt omaa ymmärrystäni järvistämme löytyvistä kaloista, ja esimerkiksi suursärki oli vuosien työn tulos ja palkitseva kokemus”, Jero korostaa.
Jeron suursärki tuli edullisesta avokelasetistä duunatulla vavalla ja kelalla. ”Muutenkin yritän itse kehittää ja duunata välineitämme, koska yritämme pärjätä pienellä budjetilla, mutta jotenkin kuroa muitten kalliimmilla välineillä saamaa etua kiinni”, hän mainitsee.
Jero Saarisen särki 0,740 kg/37 cm
Pyyntipäivä ja -aika: 14.4.2025 klo 19.30
Pyyntipaikka: järvi Pirkanmaalla
Pyyntitapa: pohjaonki.
Kela ja vapa: avokelasetistä itse duunatut välineet
Siima: 0,16 monofiili
Syötti: mato
