Espoolaisella Pauli Varsilalla on koossa 11 vapavälinein saatua eri lajin suurkalaa, mikä nostaa hänet aivan suurkalan saajien Hall Of Fame -listan kärkipäähän. Lajimäärää on tarkoitus edelleen kasvattaa, ja tänä vuonna hänen tavoitelistallaan ovat säyne, turpa, ahven ja kuha suurkalakoossa.
Varsila kertoo, että kaikista hänen saamistaan suurkaloista vain hauki ja harjus ovat tulleet heittokalastamalla. Muut hän on saanut eri tavoin onkimalla. Harjus, jolla oli painoa 1,2 kiloa, tuli vuonna 2007 Inarijärveltä perinteisellä koon 2 Meppsin punapilkullisella lipalla.
”Olen kalastanut paljon Lapissa ja kokemusteni perusteella uskaltaisin väittää, että harjuksen kilon suurkalaraja on yksi helpoimmista saavuttaa. Toki esimerkiksi Keski-Suomen koskilla tilanne voi olla haastavampi”, hän mainitsee.
Hauki ja ankerias jääneet mieleen
”Ensimmäisen kymppikilon haukeni sain vuonna 2014 ja nykyisen tasan 14-kiloisen ja 116 sentin mittaisen ennätyshaukeni vuotta myöhemmin. Suurkalahauki oli sykähdyttävä kokemus erityisesti sen takia, että olimme yrittäneet merellä sen saamista monien vuosien ajan, ennen kuin onnistuimme.”
Lähes kaksi kiloa painanut ankerias puolestaan jäi mieleen, koska sen saamiseksi hän joutui tekemään paljon selvittely- ja päättelytyötä. ”Olin kuullut ankeriaspaikasta Uudellamaalla. Joku pieni järvi oli kyseessä. Yritin etsiä siitä tarkempaa tietoa ja lopulta vuoden päästä paikan sijainti varmistui.”
”Menimme sinne kaverin kanssa ja viritimme onget pyyntiin. Aamulla hälytin sitten hälytti ja pienen taistelun jälkeen ankerias makasi haavin pohjalla. Se tuli poikkeuksellisesti ensimmäisellä yrityksellä heti sen jälkeen, kun paikka oli löytynyt”, Varsila hehkuttaa.
Karpeissa on kokoa, voimaa ja salaperäisyyttä
Karpinonginta on kuitenkin tällä hetkellä Varsilalle ehdoton ykkösjuttu kalastuksellisesti. Lajin harrastajat tekevät hänen mukaansa pioneerityötä ja kaikki noin 50 karpinonkijaa tuntevatkin toisensa. ”Kalat ovat tosin istutettua vieraslajia, mutta niissä on kokoa, voimaa ja salaperäisyyttä”, hän perustelee innostustaan karppien pyytämiseen.
Varsila kertoo, että karppeja on istutettu Suomen vesistöihin 1950-luvulta alkaen. Istutukset on kuitenkin huonosti dokumentoitu, eikä kukaan varmasti tiedä kaikkia mahdollisia karppipaikkoja. ”Ne elävät maassamme ikään pieniin järviin unohdettuina. Kiehtoviksi ne tekee myös pitkäikäisyys, sillä karppi saattaa elää 30- tai ehkä jopa 40-vuotiaaksi”, hän sanoo.
Yhdeksi isoimmista tavoitteestaan Varsila ilmoittaa ison, yli 20 kilon karpin saamisen ja mahdollisesti jopa 25 kilon rajan rikkomisen. ”Ruotsista on saatu jopa 30 kiloa painanut karppi. Ehkä meiltäkin löytyy yhtä suuria”, hän pohtii.
Isojen onkikalojen kalastuspaikoissa riittää selvittämistä
Varsilan mielestä hyvän uuden kalapaikan etsiminen itsessään on tärkeä osa kalastusharrastusta. ”Sitten kun uusi eldorado paperilla on löytynyt, on ihan pakko lähteä sitä kokeilemaan.”
Onkikalojen kohdalla sen selvittäminen, mistä lajin suuren yksilön voi saada, on yleensäkin työläämpää kuin petokalojen kohdalla. ”Paikat, joista on mahdollista saada suurkalarajan ylittäviä onkikaloja, kuten vaikkapa ison särjen tai kiisken, ovat huonosti tiedossa ja vinkkejä niistä on haalittava monista eri lähteistä”, Varsila sanoo.
”Petokaloista tietoa jaetaan herkemmin ja onhan niiden kalastajia myös enemmän. Tiedetään esimerkiksi, että Tenolta saa isoja lohia. Joissakin koskipaikoissa jopa yksittäiset hyvät kiventauksetkin ovat yleisessä tiedossa.”
Varsila arvioikin, että onkikaloja kalastamalla on paremmat mahdollisuudet suurkalan tai jopa ennätyskokoisen kalan saamiseen. ”Petokalojen kohdalla ennätysnoteeraukset sen sijaan ovat jo lähempänä todellista maksimia”, hän uskoo.
Kalastusura alkuun Lapissa
Kalastuksen Varsila aloitti hyvin nuorena, mistä on todisteena video, jossa hän on ukin kanssa verkkoja kokemassa kaksivuotiaana. ”Pidän siinä sellaista kiloista siikaa käsissäni ja kyllä ilmeestä näkee jo innostukseni, joka on vetänyt minua kalavesille näihin päiviin asti.”
Varsilalla on sukujuuria Lapissa ja nuorena hän teki yhden tai kaksi useamman viikon reissua pohjoisille vesille. Niiden aikana hän kalasteli Pertti-enonsa ja veljensä kanssa Inarijärvellä ja lähistön joilla. ”Se oli lähinnä heittokalastusta”, Varsila mainitsee.
Vasta myöhäisemmällä iällä lajikalastuksen aloittamisen myötä onkimisesta tuli toden teolla merkittävä osa hänen kalastusharrastustaan. ”Voi sanoa, että olen kalastanut laidasta laitaan lähes kaikilla mahdollisilla tavoilla, kuten muun muassa perhokalastamalla, heittokalastamalla, onkimalla, pilkkimällä, vetouistelemalla ja lirkkimällä”, Varsila luettelee.
Lajikalastus ja kalamaraton innostivat onkimaan
Varsila kertoo törmänneensä suurkalakonseptiin kavereidensa kanssa ensi kertaa 2000-luvun alussa, kun he löysivät Kalamiehen käsikirjan lopusta listan eri suurkaloista.
”Olimme silloin sangen nuoria, emmekä olleet juurikaan vielä tuolloin suurkaloja saaneet. Idea tuntui kuitenkin hienolta, että joka lajille on oma suurkalaraja. Lisäksi ajattelin, että olisi vaativaa kalastaa suurkaloja ja siksi se tuntui niin hienolta”, Varsila muistelee.
”Pitkään pysyimme silti pääosin heittokalastuksessa, mutta aloitettuamme lajikalastuksen ja osallistuttuamme ensi kerran Helsingin kalamaratoniin 2015 havahduimme siihen, että Suomessa on niinkin paljon kalalajeja. Tajusin silloin myös, että ongella saa itse asiassa useampia kalalajeja kuin heittovälinein”, Varsila jatkaa.
Lajikalastajana hän kertoo kirjaavansa muiden fongareiden tapaan itselleen ns. elämänpisteitä uudesta lajista, mutta ison kalan saaminen, lajista riippumatta, antaa hänelle parhaat kiksit.
”Kuka tahansa saa sintin, kuten pienen särjen, mutta kalastapa suuri särki! Suurkalojen kalastamisessa pitää mennä jotenkin vielä syvemmälle kalalajin ominaispiirteisiin, sen elintapoihin sekä -ympäristöihin ja kalastamiseen liittyviin tekniikoihin”, Varsila vertailee.
Ei vain uusia suurkaloja
Varsila kertoo, että vuonna 2021 on tarkoitus yrittää uusina suurkalalajeina säynettä, turpaa, ahventa ja kuhaa. ”Turpaa yritin jo viime vuonna, mutta en siinä onnistunut. Sen kalastamisesta on jo kuitenkin siis hyvä näkemys, joten usko tänä vuonna onnistumiseen on kova.”
”Kuhaan ja ahveneen panostamme taas sen vuoksi, että niitä on kalastettu jo nuoresta asti, mutta suurkalaraja on silti vielä niiden osalta henkilökohtaisesti rikkomatta, Varsila sanoo, mutta korostaa, ettei läheskään aina lähde kalareissuun yrittämään uutta suurkalalajia.
”Kalastan edelleen toki jo aiemmin saatuja kalalajeja. Pelkästään uusien suurkalojen jahtaaminen on raskasta. Sillä tavoin tulee varmasti vastaan paljon epäonnistumisia, koska uuden opettelu vaatii aina aikaa. Siksi on välillä mukava ottaa ns. rennosti ja kalastaa ihan muuten vain ja siinä sivussa ottaa ruokakalat mukaan”, Varsila korostaa.
Aina vastuullista kalastusta
Varsila korostaa, että suurkalojen kalastaminen on ainakin hänelle itselleen aina pyydystä ja päästä -kalastusta. Tavoittelun kohteena olevien ja saatujen suurten kalojen käsittelyssä ja vapauttamisessa pitää hänen mielestään noudattaa vielä tavallistakin suurempaa varovaisuutta ja vastuullisuutta. Kohteena kun ovat lajin lisääntymisen kannalta arvokkaimmat yksilöt.
”Vapautettavaa kalaa on käsiteltävät hellävaraisesti, mutta ripeästi, jotta ilmakosketus jää mahdollisimman lyhyeksi. Pitää myös muistaa koskettaa kalaa vain kosteilla käsillä. Lisäksi esimerkiksi vapautusmatto, väkäsettömät koukut ja kumihavaksinen haavi myös lisäävät kalan selviämismahdollisuuksia. Kun teen noin 100 kalareissua vuodessa, on minun senkin takia ajateltava omaa vaikutustani kalakantoihin”, Varsila painottaa.
Kuuluu Urporämies -kokoonpanoon
Varsila on mukana Urpoerämies Productions -kokonpanossa, joka tekee monipuolisilta kalastusreissuiltaan videoita Youtubeen. Yksi tuoreimmista ryhmän kalastusvideoista on tehty yhteistyössä Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön (SVK) kanssa ja se kertoo suurkaloista ja niiden kalastamisesta. Tämä video löytyy Youtubesta Urpoerämies -kanavalta ja SVK:n Kalastusvideot -kanavalta.
Varsila kertoo, että ”Urpon” kaverukset ovat itsekin innokkaita suurkalojen pyytäjiä, joista useammalla on koossa jo reilusti suurkalalajeja. ”Meillä oli aiemmin tapana leikkimielisesti vinoilla toisillemme ennätyskalojemme koosta, mutta nykyisin kisaamme keskenämme eri suurkalalajien määrissä. Lähivuosien tavoite on, että joku meistä pääsee lunastamaan paikkansa listan kärjestä nykyisen ykkösnoteerauksen ollessa 14 kalalajia”, hän uumoilee.
Ohjeita suurkalastajaksi aikovalle
Pauli Varsila neuvoo suurkalojen kalastuksen aloittamista harkitsevaa ensin perehtymään lajikalastuksen saloihin. ”Kannattaa osallistua kalamaratoniin ja hankkia lisäksi eri kalalajeista kertova kirja. Opettele myös onkimaan. Sitä päätöstä et kadu!”
Teksti: Ismo Malin, Kuvat: Pauli Varsilan arkisto
Lisätietoja suurkaloista ja suurkalarekisteristä
