Tänä syksynä Itämerellä tehtiin historiaa, kun Gullkronan saarta ympäröiville vesille perustettiin Saaristomeren suurin yksityinen merensuojelualue. Monimuotoisuuden suojelu auttaa herkkää Itämerta taistelemaan ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen kaltaisia uhkia vastaan.
Baltic Sea Action Groupin (BSAG) tiedotteessa kerrotaan, että maanomistajat tekivät vesialueen suojelusta yksimielisen päätöksen jo vuoden 2021 toukokuussa, ja nyt suojelulle on saatu virallinen vahvistus myös Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.
Suojelun myötä Nauvon eteläpuolella Paraisilla sijaitsevalla Gullkronan merialueella on kielletty vesiviljely sekä merihiekan ottaminen ja muu merenpohjan voimakas muokkaaminen. Alueella kasvava meriajokasniitty suojellaan ankkurointikiellolla. Lintujen rauha on turvattu pesimäaikaisella liikkumisrajoituksella pesimäluotojen ympärillä.
Kooltaan 4 800 hehtaarin laajuinen Gullkronan merellinen suojelualue on Saaristomeren suurin yksityinen suojelualue. Itämeren yksityiset suojelualueet ovat kooltaan keskimäärin noin 280 hehtaaria.
Itämeri tarvitsee monipuolista lajien kirjoa
Itämeren monimuotoisuuden suojelu on tärkeää, sillä lajiston ja elinympäristöjen rikkaus auttaa merta taistelemaan ilmastonmuutoksen ja rehevöitymisen kaltaisia uhkia vastaan. Vedenalaisen meriluonnon inventointiohjelman VELMU:n kartoitukset ovat osoittaneet, että monimuotoisimmat alueet ovat usein matalia rantavesiä – Itämeren saaristo onkin vedenlaisen luonnon aarreaitta. Rantavedet ovat usein yksityisessä omistuksessa, ja yksityisen suojelualueen perustaminen on maanomistajalle konkreettinen keino auttaa Itämerta.
“Olemme iloisia, että saaremme sattuu sijaitsemaan näin aktiivisen ja aloitteellisen kalastuskunnan alueella. Gullkronan seudun saaristo on vuosikymmenten ajan ollut itselleni aivan erityisen rakas rauhan ja hyvän mielen paikka. Itämeren tilan kehitystä olemme vuosien varrella seuranneet välillä hyvinkin raskain mielin. On erityisen tärkeää, että tätä ainutlaatuista ympäristöä, merta ja sen elämää on ryhdytty suojelemaan konkreettisilla toimenpiteillä,” iloitsee kalastuskuntaan kuuluva Satu Helkama.
Inspiraatiota yksityisten suojelualueiden perustamiseen
Suomen, EU:n ja YK:n yhteisenä tavoitteena on suojella 30 prosenttia maa- ja merialueista vuoteen 2030 mennessä. Jotta suojelu olisi tehokasta, se tulisi kohdistaa luontoarvoiltaan monimuotoisimmille alueille.
BSAG:n mukaan 30 prosentin suojelutavoitteeseen pääsemiseksi tarvitaan lisää myös yksityisiä suojelualueita. Maanomistajia tulisi myös kannustaa suojeluun, ja tehdä suojeluprosessista maanomistajalle mahdollisimman helppo ja houkutteleva.
Suojelualueen perustaminen yksityisille vesialueille vaatii kaikkien maanomistajien suostumuksen. Suojeluun liittyvät rajoitukset muotoiltiin alusta saakka yhdessä maanomistajien, eli Gullkronan kalastuskunnan kanssa, jotta ne eivät hankaloittaisi kohtuuttomasti paikallisten elämää. Esimerkiksi kalastusta, metsästystä tai rakentamista ei ole alueella rajoitettu.
”Meille on aina ollut ensiarvoisen tärkeää kunnioittaa saariston luontoarvoja ja monimuotoisuutta. Olemme erittäin iloisia siitä, että olemme yhdessä muiden vesialueen osakaskunnan jäsenten kanssa saaneet olla myötävaikuttamassa aloitetta suojelualueen perustamisesta. Toivon, että pilottihanke toimii inspiraationa ja esimerkkinä myös muiden vastaavien suojelualueiden perustamiselle,” toteaa kalastuskuntalainen Irina Wahlström.
Gullkronan suojelu on yhteinen ponnistus
Baltic Sea Action Group on koordinoinut Gullkronan suojeluprosessia, mutta varsinainen suojeluhakemus on tehty kalastuskunnan nimissä. Lisäksi suojelupäätöksen aikaansaamiseksi on alusta saakka tehty tiivistä yhteistyötä Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Metsähallituksen, Suomen ympäristökeskuksen sekä ympäristöministeriön kanssa.
“Gullkronan kaltaisen ison merialueen suojeleminen vaatii monenlaista osaamista ja tiedonvaihtoa eri tahojen välillä. Asiantuntijoiden apu on ollut suojelun toteuttamisessa korvaamatonta. Tavoitteenamme on selkeyttää suojeluprosessia niin, että se olisi yksityisille maanomistajille nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa,” kertoo BSAG:n projektipäällikkö Anna Klemelä.
“Gullkronan yhteiselle vesialueelle perustetun yksityisen suojelualueen perustamispäätös oli poikkeuksellinen monessakin mielessä. Taustatyö tehtiin laajassa yhteistyöryhmässä BSAG:n vetämänä ja Metsähallitus selvitti suojelun perusteiksi tarvittavat luontoarvot. VELMU-ohjelman myötä vedenalaisen meriluonnon suojeluarvot ovat pikkuhiljaa avautumassa laajemmin ja ELY-keskus toivookin, että Gullkronan pilotti toimii esimerkkinä muille vastaaville,” kommentoi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ylitarkastaja Leena Lehtomaa.
Osa laajempaa hankekokonaisuutta
Gullkronan suojelu on osa BSAG:n meriluonnonsuojelun hankekokonaisuutta, ja tavoitteena on lisätä yksityistä suojelua Itämerellä. Suojelutyö käynnistyi vuonna 2019 Ålandsbankenin Itämeriprojekin rahoittamassa Elävä Itämeri -hankkeessa, joka jatkuu edelleen.
BSAG on myös mukana Itämeren suojeluverkostoa kehittävässä LIFE IP-BIODIVERSEA -hankkeessa, jota rahoittaa EU:n LIFE-ohjelma. Tulevana kesänä käynnistyvässä SaaristoRider (SAARI) -hankkeessa ryhdytään kartoittamaan Gullkronan merialueen vedenlaatua Varsinais-Suomen liiton rahoituksella.
