Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantojen mukaan Tornionjoen nousulohimäärät olivat kesällä 2023 pienimmät sitten vuoden 2010. Simojokeen nousi viimeksi yhtä vähän lohta vuonna 2017. Keskikokoiset, kaksi vuotta meressä kasvaneet nousulohet olivat poikkeuksellisen harvalukuisia.
Alkukaudella jokiin nousi kohtalaisen runsaasti suuria, vanhoja lohiyksilöitä, mutta sen jälkeen lohimäärät jäivät vähäisiksi. Seurantajakson aikana Tornionjoella havaittiin kaikuluotauksissa 20 260 ja Simojoella 2 022 lohta.
”Nousulohien vähyys näyttäisi johtuneen etenkin vuonna 2021 merivaelluksen aloittaneiden lohien heikosta eloonjäännistä. Myös nuorimmat, 2022 mereen poikasina vaeltaneet nousulohet, olivat harvalukuisia. Syitä heikkoon elossa säilymiseen selvitetään parhaillaan”, kertoo tutkija Tapani Pakarinen Lukesta.
Tornionjoen kutukanta jäi alle tavoitetason
Suomen (Luke) ja Ruotsin (SLU) tutkijoiden vastikään julkistaman Tornionjoen Kalakantojen tila -raportin mukaan lohen kutukanta Tornionjoessa jäi viime vuonna alle tavoitetason.
”Koska nuoria nousulohia oli vuonna 2023 hyvin vähän, on myös huomattava riski, että kuluvan vuoden kutukanta jää liian pieneksi. Tutkijat suosittelevat tulevalla kalastuskaudella lohenkalastuksen vähentämistä”, kertoo erikoistutkija Atso Romakkaniemi Lukesta.
Lohisaaliit pieniä sekä merellä että joissa
Heikon kutuvaelluksen seurauksena myös saaliiksi saatujen lohien määrä jäi pieneksi. Keskipainot olivat kuitenkin tavanomaista suurempia, koska vanhojen lohien osuus oli aiempaa suurempi. Saalislohet painoivat Tornionjoella keskimäärin 8,2 ja Simojoella 9,3 kiloa.
Tornionjoelta arvioidaan saadun saaliiksi 5 700 lohta ja Simojoella 60 lohta kesäkaudella 2023. Vapakalastajat saivat neljä viidesosaa Tornionjoen lohisaaliista. Vapakalastuksen lohisaaliista 90 prosenttia oli ulkopaikkakuntalaisten pyydystämää.
”Eniten kalastuspäiviä kertyi Kolarin ja Pellon kuntien alueelle, josta myös saatiin suurin osa lohista. Paras saalisvarmuus oli Tornion kunnan alueella”, kertoo erityisasiantuntija Ville Vähä Lukesta.
Ammattikalastajien päiväsaaliit poikkeuksellisen pieniä
Suomalaiset ammattikalastajat saivat Pohjanlahden merialueelta saaliiksi noin 12 900 lohta, jotka olivat peräisin alueen lukuisista luonnon- ja istutuskannoista. Määrä vastasi 47 prosenttia Suomen Pohjanlahden lohikiintiöstä. Ruotsissa ammattikalastajat pyydystivät vastaavasti noin 16 400 lohta, ja kiintiön täyttymisaste oli 71 prosenttia.
Ammattikalastajien päivittäiset lohisaaliit keskeisimmällä merikalastusalueella Perämeren pohjukassa olivat poikkeuksellisen pieniä vaelluskauden puolivälissä, jolloin vaellus koostuu pääosin kahden merivuoden ikäisistä lohista.
Tornionjoen meritaimen runsastunut
Vuosittaisessa Suomen ja Ruotsin asiantuntijoiden päivittämässä Tornionjoen kalakantaraportissa kuvataan lohen lisäksi merivaelluksen tekevien taimen- ja siikakantojen tila Tornionjoella. Vaikka meritaimenkanta on vähitellen runsastunut, raportissa suositellaan taimenen kalastuskiellon jatkamista.
Tornionjoen vaellussiian kutuvaellus on heikentynyt viime vuosikymmeninä, ja siikojen keskikoko on pienentynyt. Kehityssuunnan muuttaminen edellyttää entistä tiukempia rajoituksia siiankalastukseen koko vaellusalueella merellä ja joessa.
