Oulun Hupisaarten kaupunkipuiston viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen on panostettu muun muassa istuttamalla puiston läpi virtaaviin puroihin taimenia. Ennen kunnostamista purot olivat talvisaikaan kuivillaan vuosikymmenien ajan, ja niissä ei ollut pysyvää kalastoa.
Nyt, jo muutaman vuoden kuluttua kunnostusten alkamisesta, uhanalainen taimen lisääntyy puroissa ja poikasten lukumäärät ovat varsin lupaavia. Luonnonvarakeskus (Luke) on siirtänyt puroihin aikuisia kutuvalmiita taimenia sekä seurannut taimenpopulaation kehittymistä puroissa.
Puroissa jo kolmasti kuteneita taimenia
Luken uutisoinnin mukaan puroihin on siirretty vuosien 2018–2021 aikana yhteensä 86 aikuista, kutuvalmista taimenta. Ne ovat osallistuneet poikastuotannon käynnistämiseen ja ovat todennäköisesti houkutelleet myös muita kaloja nousemaan puroihin: vuosittain jopa 55–77 prosenttia poikasista on ollut mereltä nousseiden taimenten jälkeläisiä. Mereltä nousseet taimenet ovat myös lisääntyneet puroihin siirrettyjen taimenten kanssa.
”Puroissa on havaittu yksittäisiä taimenia, jotka ovat kuteneet niissä jo kolmena syksynä peräkkäin. Osa näistä on saattanut myös oleilla purojen syvimmissä kohdissa talven yli, mutta valtaosa aikuisista kaloista poistuu puroista pian kudun jälkeen”, kertoo tutkija Laura Härkönen Lukesta.
Poikastiheyksissä vielä suurta vaihtelua
Poikastiheyksien vaihtelu on vielä suurta, mikä on tyypillistä taimenelle. Alkukesästä havaituista poikasista noin puolet selviytyy syksyyn asti. Kesänvanhojen poikasten määrä on ollut keskimäärin 5–18 poikasta aaria kohti.
Hupisaarten taimenen poikasia on lähtenyt puroista merivaellukselleen syystalvesta 2020 alkaen. Ensimmäisiä Hupisaarilla syntyneitä aikuisia taimenia voidaan odotella palaavaksi takaisin puroihin lisääntymään jo tänä syksynä.
Kalastoa seurattu monin eri tavoin
Luke on seurannut kalastoa Hupisaarten puroissa monin eri tavoin. Poikastiheyksiä on seurattu sähkökalastamalla puroja ja niin poikasten kuin aikuistenkin taimenien liikkeitä on seurattu PIT-lähetinten (yksilöllinen mikrosiru) avulla.
Myös poikasten vanhempia ja sukulaisuussuhteita on selvitetty geneettisillä menetelmillä. Näillä uudenlaisilla menetelmillä saadaan aiempaa parempi kokonaiskuva taimenpopulaation kehittymisestä. Tietoa voidaan hyödyntää myös muissa vaelluskalojen palauttamishankkeissa.
Taimenen säilyminen Hupisaarten puroissa vaatii jatkuvaa ylläpitoa
Taimenen säilyminen Hupisaarten puroissa ei ole itsestään selvää, vaan se tulee vaatimaan jatkuvaa purojen elinympäristöjen ylläpitoa. Jo näiden ensimmäisten vuosien aikana on havaittu ongelmia, jotka tulee ratkaista, mikäli nyt saavutetut tulokset halutaan säilyttää.
”Erityisesti talvisaikaan koettu hyydeongelma olisi ratkaistava pysyvästi. Taimenen mäti kehittyy talven aikana soraikon suojissa, eikä se kestä jäätymistä lainkaan. Taimenen kutusoraikoille ja muualle purojen pohjaan kertyy myös paljon ylimääräistä kiintoainesta. Sitä voitaisiin huuhdella pois vuosittain muutaman päivän kestävällä, hieman isommalla veden virtauksella”, kertoo erikoistutkija Pauliina Louhi Lukesta.
Kalojen liikkeitä voi seurata Luken kalahavainnot-sivustolla
Taimenten palauttamiseen Hupisaarten puroihin ja sen seurantaan on saatu rahoitusta Oulujoen moninaiskäyttösopimuksesta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Oulun Energian ja Oulun kaupungin myöntämänä (2019–2023). Oulun kaupunki on rahoittanut myös Hupisaarten PIT-telemetriaseurantaverkoston hankinnan ja rakentamisen (2017–2018).
Hupisaarten kalojen liikkeitä pääsee seuraamaan Luken kalahavainnot-sivustolla. Puroilla ei saa kalastaa.