Iijoelle Haapakosken voimalaitoksen yhteyteen on avattu Suomen ensimmäinen lohikalojen alasvaellusväylä. Kyseessä on mittakaavaltaan ennennäkemätön hanke, ja vastaavaa ratkaisua lohenpoikasten vaelluksen edistämiseksi suurissa voimalaitosten sulkemissa joissamme kokeillaan nyt ensimmäistä kertaa.
Alasvaellusväylä on voimalaitoksen yhteyteen rakennettu väylä, jota pitkin merelle matkaavat lohenpoikaset eli smoltit pääsevät ohittamaan voimalaitoksen. Alasvaellusväylä on valtakunnallisesti merkittävä hanke, jonka tuloksia on tarkoitus hyödyntää laajemminkin. Väylällä voidaan ratkaista lohikalojen poikasten joesta merelle pääsyyn liittyviä haasteita voimalaitosten sulkemissa joissa.
Työ väylän eteen aloitettiin jo 2019 asentamalla Haapakoskelle vaelluspoikasten alasvaellusaita. Työ on jatkunut Iijoen vaelluskalahankkeessa 2020-2022. Hankkeessa tehdään monia toimenpiteitä Iijoen lohikalakantojen vahvistamiseksi, kuten lohikalojen ylisiirtoa ja seurantaa sekä pienpoikasten istuttamista.
Ministeri iloitsee suurhankkeen valmistumisesta
Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen iloitsee siitä, että Suomessa on saatu maaliin suuri ja uutta kokeileva hanke vaelluskalojen hyväksi. Hänen mukaansa vesistön luontoarvoja parantamalla voidaan tukea jokialueen palveluita sekä elinkeinojen toimintaedellytyksiä ja täten nostaa koko jokialueen arvoa.
”Hanke on upea näyte siitä, mitä eri toimijoiden pitkäjänteisellä yhteistyöllä voidaan saavuttaa. Toimikoon tämä esimerkkinä vastaaville hankkeille. Haapakoskella toteutetulla ratkaisulla on iso potentiaali valtakunnallisesti”, toteaa ministeri Kurvinen.
Voimalaitospatojen aiheuttamat ongelmat poikasten alasvaellukselle ovat nousseet tietoisuuteen vasta paljon myöhemmin kuin tietoisuus tarpeesta rakentaa kalateitä jokea ylösvaeltaville emokaloille. Lohenpoikasten vaellus usein keskeytyy ja niiden kuolleisuus voimalaitospatoa ohittaessa on yleensä suurta, mikä on suuri haaste voimalaitosjokien vaelluskalakantojen elvyttämisessä. Alasvaellusväylän ohjausaita ohjaa poikasia oikeaan suuntaan ja väylän virtaus houkuttelee poikasia putkeen, jota pitkin ne pääsevät jatkamaan vaellustaan.
Tiiviin ja vuorovaikutteisen yhteistyön konkreettinen tulos
Iijoen vaelluskalahanketta 2020–2022 toteuttavat PVO-Vesivoima Oy, Lapin ELY-keskus, maa- ja metsätalousministeriö, Ii, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Kuusamo, Pohjois-Pohjanmaan liitto, Iijoen kalatalousalue, Metsähallitus, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus sekä Luonnonvarakeskus.
Hankkeen kokonaisbudjetti on noin 2,2 miljoonaa euroa. Maa- ja metsätalousministeriö on rahoittanut hanketta miljoonalla eurolla NOUSU-ohjelman kautta.
”Haapakosken alasvaellusratkaisu on tiiviin ja vuorovaikutteisen yhteistyön konkreettinen tulos. Odotan innolla, että pääsemme tutkimaan, testaamaan ja kehittämään tätä alasvaellusratkaisua. Uskon että tulevaisuudessa saamme viettää vielä monta kertaa vastaavia tilaisuuksia ja niittää yhteistyön satoa”, sanoo PVO-Vesivoima Oy:n toimitusjohtaja Jani Pulli.
Smolttien vaellushuippu Iijoella sijoittuu kesäkuun alkuun, ja alasvaellusväylää on tarkoitus käyttää toukokuun puolestavälistä heinäkuun loppuun. Tutkimustulokset ohjausaidan toimivuudesta ovat lupaavia, mutta tarkempia tuloksia itse alasvaellusväylän toimivuudesta saamme viimeistään ensi kesän vaellusten myötä.
Haapakoski on yksi Iijoen viidestä voimalaitoksesta
Haapakoski on yksi Iijoen viidestä voimalaitoksesta. Mikäli laitteisto osoittautuu toimivaksi ja riittävän tehokkaaksi, on vastaavat rakenteet tarkoitus rakentaa myös Iijoen muille voimalaitoksille.
Ennen tätä kalanpoikasten vaellus yläjuoksulta merelle mahdollistetaan kuljettamalla ne kuorma-autolla alimman voimalaitoksen, Raasakan alapuolelle. Tulevaisuuden tavoitteena on, että Iijoki toimii luonnonjoen tavoin eikä poikasia tarvitsisi ottaa kiinni ja kuljettaa merelle.
Maa- ja metsätalousministeriön NOUSU-ohjelmalla parannetaan vaelluskalojen elinolosuhteita ja palautetaan vaelluskalakantojen luontaista lisääntymistä Suomen virtavesissä. Vuosina 2020-2023 vaelluskalojen elinolosuhteita parannetaan yhteensä 15 miljoonalla eurolla.