Ympäristöministeriöltä on lähtenyt laajaan julkiseen kuulemiseen kunnianhimoinen ehdotus, jonka tavoitteena on meriympäristön hyvä tila. Merenhoidon toimenpideohjelmaehdotukseen on koottu nykytoimien lisäksi 65 uutta toimenpidettä meren tilan parantamiseksi.

”Meren kunnosta huolehtiminen ja toimenpiteiden toteuttaminen kuuluu kaikille merellä tai sen äärellä toimiville. Suomen merialueiden tila ei ole kokonaisuudessaan hyvä, ja meillä riittää vielä tehtävää meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi. Siksi haastankin kaikki tutustumaan toimenpideohjelmaehdotukseen, antamaan palautetta ja osallistumaan sen viimeistelyyn”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.

Toimenpideohjelmaehdotus vuosiksi 2022-2027 on kuultavana 14.5.2021 asti.

Toimenpideohjelma on resepti meren kunnostamiseksi

Toimenpideohjelman tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää Suomen merialueilla hyvä tila, mikä tarkoittaa puhtaita vesiä, monimuotoista luontoa, elinvoimaisia kala- ja lintukantoja, roskattomia rantoja sekä ympäristömyrkkyjen ja niiden vaikutusten vähenemistä.

Ohjelmassa ehdotetut toimet vähentävät ihmisen toiminnasta aiheutuvia haittoja, kuten ravinteiden ja haitallisten aineiden kuormitusta, vedenalaista melua, meressä olevien roskien määrää sekä meriympäristöön kohdistuvia onnettomuusriskejä. Varsinkin Saaristomerta ja Suomenlahtea vaivaa edelleen rehevöityminen ja ilmastonmuutos uhkaa pahentaa tilannetta.

Esimerkkejä uusista toimista

Rehevöityminen: Suomi tekee selvitykset ravinnekuormituksesta, jonka rahtialusten jätevedet sekä rahti- ja matkustaja-alusten harmaat vedet ja ruokajätteet aiheuttavat. Tavoitteena on, että päästöjä aletaan säädellä kansainvälisissä sopimuksissa.

Roskaantuminen: Vähennetään tekonurmikenttien ja maatalouden mikromuovipäästöjä muun muassa ohjeistuksilla.

Vedenalainen melu: Veneilyn aiheuttamaa vedenalaista melua vähennetään ensisijaisesti kasvattamalla veneilijöiden tietoisuutta. Lisäksi tunnistetaan väyliä, joilla veneilyä voidaan säädellä muun muassa nopeusrajoituksin tai se ohjataan pois herkiltä alueilta.

Merenpohjan fyysiset vahingot: Parannetaan pienruoppausten suunnitelmallisuutta, ohjausta ja ympäristötekniikoita.

Luonnon- ja ympäristönsuojelu sekä ennallistaminen: Laajennetaan ja tehostetaan mereistä suojelualueverkostoa meriluonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Meriympäristön tilaan kohdistuvat riskit: Öljy- ja kemikaalitorjuntavalmiuden varmistamiseksi hankitaan vanhentuvien öljyntorjunta-alusten korvaajiksi monitoimialuksia, joilla on sekä öljynvahingon että aluskemikaalivahingon torjuntakyky.

Työ kohti meren hyvää tilaa on jo täydessä vauhdissa

Vuosina 2016–2021 on toteutettu merenhoitosuunnitelmaa ja vesienhoitosuunnitelmia toimenpideohjelmineen. Toimia tilan parantamiseksi on toteutettu monipuolisesti. Hallitus on sitoutunut rahoittamaan Itämeren ja vesiensuojelun tehostamisohjelmaa vuosina 2019 – 2023 kaikkiaan 69 miljoonalla eurolla. Peltojen kipsikäsittelyllä on onnistuttu ensimmäistä kertaa tehokkaasti vähentämään pelloilta mereen huuhtoutuvan fosforin määrää.

Itämeri toipuu kuitenkin hitaasti. Meriympäristön hyvää tilaa ei ole saavutettu kaikilta osin vuoden 2020 määräaikaan mennessä eikä todennäköisesti saavuteta tulevankaan ohjelmakauden aikana. Määräaika tulee EU:n meristrategiadirektiivistä.

Osallistu merenhoitoon palautetta antamalla

Toimenpideohjelmaehdotus on kuultavana 14.5.2021 asti, ja jokainen voi osallistua ja kertoa mielipiteensä ohjelmasta sekä siihen liittyvästä ympäristöarvioinnista. Palautetta voi antaa ensisijaisesti lausuntopalvelu.fi -verkkopalvelun kautta tai toimittamalla palaute sähköisesti tai kirjallisesti Varsinais-Suomen ELY-keskukseen.

Saatu palaute käydään läpi ja siitä laaditaan yhteenveto. Palautetta hyödynnetään lopullista merenhoidon toimenpideohjelmaa laadittaessa. Samaan aikaan kuullaan myös ehdotuksista vesienhoitosuunnitelmiksi ja tulvariskien hallintasuunnitelmiksi.

Toimenpideohjelmaehdotus ja neuvot palautteen antamisesta

Toimenpideohjelman päivitys on laadittu ympäristöministeriön ja Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) johdolla yhteistyössä rannikon ELY-keskusten, Suomen ympäristökeskuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön ja sisäministeriön hallinnonalojen kanssa. Valmisteluun on osallistunut suuri joukko asiantuntijoita valtion tutkimuslaitoksista, virastoista sekä järjestöistä.