Pitkän aikavälin taloudellinen analyysi ja kirjanpitoanalyysi saattavat antaa kalastuksen kannattavuudesta eri tuloksen. ”Päätöksentekijöiden on siten tärkeää keskittyä pitkän aikavälin taloudellisen analyysin tuloksiin kalastuksen taloudellisen kestävyyden tukemiseksi”, toteaa väitöstutkija Heidi Pokki.
Hänen väitöskirjansa ”Capital and environmental valuation in the Finnish fisheries – technical aspects and policy implications” tarkastettiin perjantaina 8.11.2019 Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisessä tiedekunnassa.
Pokki kertoo, että jos käytössä on paljon vanhoja vain vähän kalastavia aluksia, kuten rannikkokalastuksessa, taloudellinen analyysi antaa kalastuksen kannattavuudesta paljon negatiivisemman kuvan kuin mitä kirjanpitotiedot näyttävät.
”Jos taas keskitytään ykkösluokan rannikkokalastajiin, he tekevät oikeasti hyvänkokoista voittoa myös taloudellisen analyysin näkökulmasta. Suomen kalastuskapasiteetti näyttäisi siis olevan tasapainossa kalastusmahdollisuuksien kanssa ykkösluokan kalastajien osalta”, Pokki sanoo.
Hyvät lohikannat mahdollistavat kalaturismin kasvattamisen
Tietoa lohenkalastuksen virkistysarvosta on ollut niukasti saatavilla. Tiedon puutteet heikentävät kalataloushallinnon mahdollisuuksia tehdä optimaalisia säätelypäätöksiä.
Lisäksi päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon kalastajien mieltymykset ja niihin liittyvät kalastajaprofiilit, sillä erityyppiset kalastajat voivat reagoida eri tavoin tarjolla oleviin säätelytoimenpiteisiin.
Pokin väitöskirja sisältää myös katsauksen Tenon ja Tornionjoen lohen vapaa-ajankalastuksen taloudellisesta merkityksestä, joka on ollut kasvussa. ”Vapaana virtaava joki, jossa on hyvin hoidettu lohikanta, houkuttelee turisteja ja tuo paikallisille tuloja. Lohikantojen tilan ollessa hyvä on myös mahdollista kasvattaa kalastusturismia”, Pokki sanoo.
Saalisvarmuuden merkityksessä eroja
Saalis ei kuitenkaan ole aina määrittävä tekijä kalastuskokemuksessa, sillä kalastajien mieltymykset ja syy kalastukseen eroavat. Siksi on tärkeää ymmärtää, miksi kalastajat lähtevät kalaan, mikä tekee kalastuskohteesta houkuttelevan ja miten heidän mieltymyksensä eroavat toisistaan.
”Saalisvarmuuden lisäämisen merkitys kalastajan kokemaan virkistyshyötyyn on oletettua pienempi ja lohisaaliin merkitys eroaa Tenojoen ja Tornionjoen välillä”, Pokki toteaa.
”Tenojoella edellisen kalastuskauden saaliskokemus lisäsi seuraavan kauden keskimääräistä kalastuskäyntien määrää. Tornionjoella puolestaan korkeampi saalistaso vähensi keskimääräistä käyntikertojen määrää ja kalastusmatkan kestoa kuluvan kauden aikana”, hän jatkaa.
