Viime vuoden aikana kansallispuistoihin tehtiin 3,6 miljoonaa käyntiä. Käyntimäärät kasvoivat edellisvuodesta yhden prosentin verran, ja kansallispuistokävijöiden rahankäytön taloudelliset vaikutukset aluetalouksiin neljä prosenttia eli kymmenellä miljoonalla eurolla.

Kerätyn palautteen perusteella retkeilijät ovat myös erittäin tyytyväisiä vierailuihinsa luontokohteissa ja antoivat viime vuonna vierailulle arvosanaksi 4,5 asteikolla 1-5. Vuonna 2022 arvosana oli 4.4.

Kiinnostus Suomen kansallispuistoihin on kasvanut koko 2000-luvun, eikä retkeily Suomen upeimmassa luonnossa näytä jääneen koronavuosien ilmiöksi. Vuodesta 2019 kansallispuistojen käyntimäärät ovat kasvaneet 12 prosenttia.

”On hyvä asia, että käyntimäärien kasvu on tasaantunut. Näin pystymme paremmin huolehtimaan siitä, että kansallispuistojen ja muiden retkeilykohteidemme palveluvarustus vastaa käyntimääriä. Tavoitteenamme on, että retkeilijät pysyvät poluilla, eikä suojeltu luonto kulu”, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo.

Kohteiden parantamiseen ollut käytössä erillistä rahaa

Kansallispuistot ovat luonnonsuojelualueita, joiden hoidosta ja käytöstä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut, joka on viimeisen neljän vuoden aikana pystynyt tekemään suosittuja reittejä paremmin käyntimääriä kestäviksi, kun pitkospuiden uusimiseen, reittien sorastuksiin ja taukopaikkojen uusimisiin on ollut käytössä erillistä rahaa.

”Toivomme, että retkeilijät ottavat nämä kunnostetut reitit ja taukopaikat aktiiviseen käyttöön. Käyntimäärät antavatkin tästä jo viitteitä”, Jansson toteaa.

Kansallispuistojen rahoitus pienenee tänä vuonna

Luontopalvelujen toiminta rahoitetaan valtion budjetista. Alkaneena vuonna rahaa on käytettävissä 11 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisenä vuonna.

”Talouden tasapainottamiseksi olemme joutuneet tekemään henkilöstövähennyksiä. Olemme myös tiivistäneet organisaatiorakennettamme ja etsineet säästöjä monin eri tavoin. Tavoitteenamme on, että vaikutukset retkeilijöiden palveluihin kansallispuistoissa ja muilla vastuullamme olevilla alueilla olisivat mahdollisimman vähäiset”, Jansson sanoo.

Suosituimmat kansallispuistot säilyivät samoina

Käyntimääriltään Suomen viisi suosituinta kansallispuistoa olivat viime vuonna samat kuin vuonna 2022. Yli 100 000 käyntiä ylittyi yhdeksässä kansallispuistoissa vuonna 2023.

1. Pallas–Yllästunturin kansallispuisto, 584 000 käyntiä
2. Urho Kekkosen kansallispuisto, 417 600 käyntiä
3. Nuuksion kansallispuisto, 274 400 käyntiä
4. Kolin kansallispuisto, 249 100 käyntiä
5. Pyhä–Luoston kansallispuisto, 217 400 käyntiä
6. Oulangan kansallispuisto, 175 800 käyntiä
7. Sipoonkorven kansallispuisto, 172 500 käyntiä
8. Repoveden kansallispuisto, 132 400 käyntiä
9. Syötteen kansallispuisto, 106 100 käyntiä
10. Teijon kansallispuisto, 93 000 käyntiä

Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla suosiotaan kasvatti Sipoonkorven kansallispuisto, kun taas puolestaan Nuuksiossa käyntimäärissä oli laskua. Lapin suosituista kansallispuistoista käyntimääriä kasvattivat esimerkiksi Pyhä–Luoston kansallispuisto ja Urho Kekkosen kansallispuisto. Pyhä-Luoston kansallispuistoon kävijöitä toi uusi käyntikohde, maisematupa Luoston huipulla.

Vetovoimatekijöitä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa

”On hyvä muistaa, että kansallispuistot ovat vetovoimatekijä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa ja tärkeitä vetureita paikalliselle taloudelle. Vaikka suomalaiset muuttavat kaupunkeihin, moni haluaa vierailla vapaa-aikanaan Suomen upeimmassa luonnossa syrjäisemmillä seuduilla”, Jansson sanoo.

Paikallistaloudelliset vaikutukset 285 miljoonaa euroa

Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutukset paikalliseen talouteen olivat 285 miljoonaa euroa vuonna 2023. ”Viime vuonna vaikutukset kasvoivat noin kymmenen miljoonaa euroa, eli neljä prosenttia edellisvuodesta. Tämä kertoo siitä, että retkeilijät käyttävät rahaa paikallisiin palveluihin”, Jansson sanoo.