Vesiensuojelun tehostamisohjelmassa levitettiin ravinnepäästöjä sitovaa kipsiä lähes 9000 hehtaarin peltoalalle Saaristomeren tilan parantamiseksi vuonna 2020. Myös maatalouden muiden uusien vesiensuojelukeinojen – rakennekalkin ja kuitulietteen – levityskokeilut etenivät.
Vesistökunnostusavustuksia haettiin ennätysmäärä. Lisäksi Itämereltä siivottiin kaksi riskihylkyä, kertoo ohjelman tuore vuosiraportti.
Kipsin levitys toteutettiin yhteistyössä Varsinais-Suomen alueen viljelijöiden, viranomaisten, maatalousneuvojien, kipsin toimittajien ja levittäjien kanssa. Uudenlainen yhteistyö tuotti arvokasta tietoa kipsikäsittelyn laajamittaisesta toteuttamisesta ja viljelijöiden kokemuksista.
Uusi haku kipsin levittämiseksi avautuu tänä keväänä. Kipsinlevitys on viljelijöille maksuton. Tänä vuonna on tavoitteena levittää kipsiä 20 000 hehtaarille Saaristomeren valuma-alueella.
Alustavat tulokset: kuormitus väheni ja juurikkaan sato parani
Rakennekalkki- ja kuitulietekokeiluista saadaan ensimmäiset tutkimustulokset tämän vuoden aikana. Alustavien tulosten mukaan valumavesien kiintoaine- ja fosforikuormitus on vähentynyt ja juurikkaan sato parantunut. Viljelijöille laaditaan opas menetelmien käytöstä ja vaikutuksista viljelyyn ja vesistökuormitukseen vuonna 2021.
Ravinnekuormituksen vähentämisen lisäksi ohjelma lisää ymmärrystä siitä, miten maalta peräisin oleva ravinnekuormitus muuttaa Saaristomeren ekosysteemiä. SYKEn koordinoima MaaMeri-tutkimushanke aloitti uuden tiedon keräämisen Saaristomerellä hankekumppanien kanssa.
Ilmastonmuutos syö vesiensuojelutoimien hyötyjä ja on haaste vesiluonnon monimuotoisuudelle. Vesiensuojelutoimien vaikuttavuus kasvaa, kun niitä toteutetaan laajempina kokonaisuuksina valuma-alueittain. Maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö tarjosivat rahoitusta maa-ja metsätalouden luonnonmukaisen vesienhallinnan hankkeisiin. Tietoa uusista menetelmistä vahvistaa SYKEn koordinoima laaja tutkimus- ja kehityshanke.
Suomalaisten kiinnostus lähivesien suojeluun on lisääntynyt
Viime vuonna käynnistyi noin 80 uutta vesistökunnostushanketta ympäri maata. Lisäksi kunnostushankkeiden toimijoiden ja osarahoittajien joukko laajeni uusilla kunnilla ja muilla alueen toimijoilla.
”Olen iloinen, että vesiensuojelun rahoituskanavat on löydetty ja lähivesien suojelu ja tila koetaan tärkeäksi yhteiseksi asiaksi”, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Mahdollisuus saada hankerahoitusta hankkeiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on myös tuonut uutta potkua monien vesiensuojeluyhdistysten ja -säätiöiden toimintaan. Ohjelma on pystynyt tukemaan vesiensuojelun toimijoita ja tuomaan heitä yhteen sekä takaamaan laadukkaan, tieteelliseen tietoon ja seurantaan perustuvan toiminnan.
Ohjelmasta väliarvio vuoden loppupuolella
Tämän vuoden loppupuolella ohjelmasta laaditaan väliarvio. On tärkeää saada palautetta siitä, miten hyvin ohjelma on nostanut vesiensuojelun näkyvyyttä, lisännyt yhteistyömahdollisuuksia sekä auttanut levittämään tietoa uusista menetelmistä ja vesiensuojelun tulevaisuuden haasteista.
Tiedon avulla voidaan arvioida, miten hyvin ohjelman alkuperäiset tavoitteet ovat onnistuneet ja miten se tukee vesien- ja merenhoitosuunnitelmien 2022-2027 toteuttamista sekä kasvattaa vesiensuojelun tekijöiden osaavaa joukkoa.
”Yhteinen vastuumme on turvata vesien hyvä tila muuttuvassa ilmastossa. Tähän tarvitaan niin valtion, kuntien, yritysten, yhdistysten, tutkijoiden kuin yksityisten maanomistajien ja vesistöjen käyttäjien osaamista ja taloudellista panosta”, ministeri Mikkonen sanoo.
